Tiedot ilmenevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttamasta Koronaepidemian vaikutukset ulkomailla syntyneiden hyvinvointiin -tutkimuksesta (MigCOVID), jossa maahan muuttaneiden vastauksia verrattiin koko väestön vastauksiin FinTerveys 2017 -seurantatutkimuksessa.

Lähes kaikki vastaajat kertoivat pysyvänsä kotona flunssaoireisina ja noudattavansa hyvää käsi- ja yskimishygieniaa. Suurin osa myös noudatti turvavälejä ja vältti kättelyä, maahan muuttaneet kuitenkin koko väestöä hieman harvemmin.

Maahan muuttaneista 81 prosenttia ja koko väestöstä 85 prosenttia kertoi käyttävänsä kasvomaskia vapaa-ajallaan. Vaikka selvästi suurin osa myös maahan muuttaneista on välttänyt matkustamista ulkomaille (85 %), tätä suositusta noudattaneiden osuus oli koko väestöön (96 %) verrattuna alhaisempi.

”Suurin osa sekä koko väestössä että maahan muuttaneissa kertoo saaneensa riittävästi tietoa koronaepidemiasta ja noudattavansa suosituksia. Tiedämme kuitenkin, että maahan muuttaneet ovat yliedustettuina koronatartunnan saaneissa. Monella heistä on työhön liittyviä tekijöitä, jotka lisäävät tartuntariskiä. Myös erilaiset muut tekijät, kuten alhaisempi koulutus ja tulot sekä ahtaampi asuminen yksin tai yhdessä, voivat lisätä tartuntariskiä”, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Natalia Skogberg tiedotteessa.

– Se missä ehkä tulivat isoimmat erot, olivat siinä, että matkustamisen välttämisessä ja Koronavilkun käytössä oli jonkin verran isompi ero maahan muuttaneiden ja kotimaisia kieliä puhuvien välillä.

Salminen sanoo, että Koronavilkku ei ole saatavilla kaikilla kielillä, joita maahanmuuttajat puhuvat, eikä edes pääasiallisilla.

– Tämä kyllä aiheuttaa osalle väestöstä vaikeuksia käyttää sitä. Tämä on yksi asia. johon varmasti täytyisi pureutua.

Matkustamisessa on Salmisen mukaan ymmärrettävää se, että jos sukulaisia on paljon muissa maissa, matkustaminen liittyy siihen.

– Suositus on, että matkustamista tehtäisiin niin vähän kuin mahdollista, mutta Suomesta saa kuitenkin poistua ja tänne tulla.

Miksi sitten tartuntoja on suhteessa enemmän maahanmuuttajilla kuin muulla väestöllä?

– Kyllä se tärkein syy, joka sieltä nousee esiin, on se että kyse on aika erilaisista elinolosuhteista nimenomaan sen suhteen, minkälaisissa työolosuhteissa esimerkiksi toimitaan. Näissä ryhmissä on paljon palvelualan ammateissa toimivia jotka siis eivät voi tehdä etätyötä. He toimivat tuolla kaikkien muiden joukossa, joutuvat menemään työhön päivittäin. Silloin on ihan selvä, että riskit kohdata muita ihmisiä ovat toisella tasolla. Tästä ei päästä mihinkään. Tämä tarkoittaa juuri sitä, että noin kolmasosa pystyy tekemään etätyötä ja reilut puolet pystyy noudattamaan työssä turvavälejä. Kaikilla ei ole myöskään mahdollisuus huolehtia käsihygieniasta. Tämä ei johdu maahanmuuttostatuksesta tai kieliryhmästä vaan siitä, minkälaisessa työtehtävässä ollaan. Tämä kyllä näkyy myös muissa maissa selittävänä, suurena tekijänä näissä eroissa.

Salminen tähdentää, että suurin osa maahanmuuttajista kertoo noudattavansa hyvin suosituksia. Skogbergin mukaan selkokielistä sekä monikielistä ja monikanavaista viestintää tarvitaan erityisesti silloin kun koronasuosituksia päivitetään tai tarkennetaan.

”Pelkästään suositusten kääntäminen ei toki riitä, vaan on löydettävä toimivat kanavat välittää tietoa. Lisäksi tarvitaan jatkuvaa ja tehokasta jalkautuvaa työtä, jota monet kaupungit ja järjestöt jo ansiokkaasti tekevät. Jatkuvuus on erittäin tärkeää, koska kerran annettu tieto tai suositus ei riitä motivoimaan pidemmän päälle”.

Tutkimus toteutettiin kyselynä väestörekisteristä satunnaisesti valituille ulkomailla syntyneille henkilöille. Kyselyyn vastasi 3 668 henkilöä, jotka olivat 20–60-vuotiaita. Osallistumisaktiivisuus oli 60 prosenttia.

Koko väestölle kohdennettuun kansalliseen FinTerveys 2017 -seurantatutkimukseen osallistui 21-66 vuotiaista 3 490 henkilöä. Tässä ikäryhmässä osallistumisaktiivisuus oli 51 prosenttia.