9.2.2022 08:32 ・ Päivitetty: 9.2.2022 08:35
THL:n ylilääkäri: ”Koulut eivät ole osoittautuneet meillä Suomessa koronaepidemian pääasialliseksi moottoriksi”
Lasten ja nuorten osuus varmistetuista koronatartunnoista on pysynyt kohtuullisen samanlaisena koko koronapandemian ajan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Emmi Sarvikivi kertoi opetus- ja kulttuuriministeriön ja THL:n tiedotustilaisuudessa.
Tammikuun loppuun mennessä alle 16-vuotiaissa eli lastentautien erikoissairaanhoitoon kuuluvassa ikäluokassa varmistettuja koronatartuntoja on ollut reilu 105 000.
– Tiedämme, että jokainen tapaus ei ole rekisteriin päätynyt ja mitä isompi aalto, sitä isompi osa todennäköisesti on jäänyt lukujen ulkopuolelle, Sarvikivi kertoi.
Sarvikiven mukaan alle 12-vuotiaiden – pitkään kokonaan rokottamattomana olleen ikäryhmän – tartuntojen suhteellinen osuus on viime vuoden alusta lähtien pysynyt vakiona.
– Se on aina epidemia-aallon tullessa noussut hiukan, mutta mitään sellaista – rokotusten alkamisen jälkeenkään – muutosta, että tämä epidemia lähinnä olisi alle 12-vuotaiden lasten keskuudessa, niin sellaista ilmiötä me emme ole nähneet. Yleiskuva on se, että varsin vakaa tämä tilanne on ollut.
Kouluissa tilanteet ovat muuttuneet Sarvikiven mukaan paljon epidemian aikana. Altistumisia ja niistä seuranneita tartuntoja seurattiin varsin tarkkaan vuosina 2020-2021 niissä puitteissa, mikä oli kuntien tartunnanjäljityksen perusteella mahdollista.
– Riski jatkotartunnalle näyttäytyi pienenä verrattuna moniin muihin altistumistilanteisiin. Pieni osa näistä tilanteista – pandemian alkuvaiheissakin – oli poikkeuksellisia niin, että tuli useampia tartuntoja. Mutta se oli hyvin pieni se osa. Samanlaisia raportteja olemme lukeneet muuallakin, Sarvikivi kertoi.
Lisää aiheesta
Sarvikiven mukaan silloin, kun väestössä on paljon tartuntoja, on kouluissakin enemmän tartunnan saaneita. Tällöin kouluissakin tulee tartuntoja todennäköisemmin kuin muutoin. Myös viruskanta vaikuttaa. Helpommin tarttuvien varianttien kohdalla myös tartuntoja on enemmän, Sarvikivi summasi.
– Koulut eivät ole osoittautuneet meillä Suomessa koronaepidemian pääasialliseksi moottoriksi. Tätä kuvaa muun muassa se, että monta kertaa on ollut se tilanne, kun lukukausi alkamassa, että ollaan oltu tosi huolissaan. Että nyt se leimahtaa, kun lapset menee kouluun, ja joka kerta on käynyt päin vastoin. Se epidemia on pikemminkin lähtenyt rauhoittumaan sen jälkeen kun koulut on alkaneet, Sarvikivi sanoi.
Sarvikiven mukaan on selvää, että kouluympäristössä – aivan samoin kuin muuallakin, missä ihmiset kohtaavat toisiaan – tartuntoja tulee. Kouluissa on kuitenkin paljon keinoja puuttua tilanteeseen eli mahdollisuuksia käyttää tartunnantorjuntatoimia, joilla tartuntojen riskiä vähennetään.
Hän huomautti, että toisessa vaakakupissa painaa se, mitä menetetään, jos lapsia ja nuoria rajoitetaan. Hän muistutti, että koulunkäynti on lapsille ja nuorille “hyvin tärkeä asia ja sosiaaliset kontaktit aivan elintärkeä asia”.
– Olemme varmaan kaikki aika samaa mieltä siitä, että se, että koulua ei saa käydä ja ihmisiä tavata, muodostuvat suuremmaksi riskiksi kuin koronataudin aiheuttamat riskit lapsille ja nuorille, hän sanoi.
Suomessa lapsilla vakavan koronataudin riski on näyttäytynyt todella pienenä.
Lukujen valossa sairalaahoitojaksot alle 12-vuotiailla koronainfektion vuoksi on ollut Sarvikiven mukaan selvästi pienempää kuin samalla ajanjaksolla rs-viruksen vuoksi sairaalaan joutuneiden määrä. Määrä on Sarvikiven mukaan noussut, muttei ollenkaan siinä suhteessa, missä tartunnat ovat kasvaneet.
– Aivan valtaosa näistä sairaalajaksoista on alle yksivuotiailla lapsilla, mikä on hyvin tyypillistä, että alle 1-vuotiailla hengitystieinfektio johtaa usein sellaisiin oireisiin, joita on hyvä tarkkailla tai hoitaa sairaalassa – hengitysvaikeutta tai syömisvaikeutta, Sarvikivi kertoi.
Koko pandemian aikana alle 16-vuotiaista osastohoidossa on ollut 340 ja näistä liki puolet ovat olleet alle 1-vuotiaita. Tehohoitoa tarvitsevia lapsia on ollut hyvin vähän. Samoin pitkittynyttä long covid -oireilua on ollut vain yksittäisillä lapsilla, Sarvikivi kertoo.
– Suomessa lapsilla vakavan koronataudin riski on näyttäytynyt todella pienenä. Lisäksi meillä kaikki 12v täyttäneet ja yli 5-vuotiaat riskiriyhmät ovat rokotusten piirissä. Heillä on ollut mahdollisuus ottaa rokotukset ja nämä ryhmät on rokotettu varsin kattavasti. Se suojaa heitä hyvin vakavalta taudilta, vaikkei suoja tartuntaa vastaan olekaan niin hyvä.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.