Tiedepaneelien mukaan tavoitteiden saavuttaminen edellyttää hakkuiden vähentämistä sekä tiukasti suojeltujen metsien määrän merkittävää kasvattamista.

Tiedepaneelien raportissa arvioidaan, miten metsien käytön kokonaishiilitase ja luonnon monimuotoisuus kehittyvät tulevien 50 vuoden aikana.

Raportin mukaan metsien kokonaishiilitase kehittyy ilmaston kannalta sitä suotuisammaksi mitä vähemmän metsää hakataan. Lisäksi suojelupinta-alan laajentaminen ja luonnon monimuotoisuudelle tärkeiden rakennepiirteiden – lahopuun, järeiden puiden ja lehtipuun – lisääminen talousmetsissä onnistuisi helpommin, kun hakkuita olisi nykyistä vähemmän.

- Hakkuiden maltillistaminen on myönteistä sekä luonnolle että ilmastolle samanaikaisesti, sanoi Suomen luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho tiedotustilaisuudessa.

TIEDEPANEELIEN puheenjohtajilta kysyttiin tiedotustilaisuudessa, miten hakkuita voisi vähentää nykytahdista.

Yhtenä ongelmana nähtiin, että metsäteollisuudellekin kelpaavaa ainespuuta päätyy liikaa energiakäyttöön. Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan Jyri Seppälän mukaan asiaan voitaisiin puuttua verotuksellisin keinoin.

- Tämä viisi miljoonaa kuutiota on kuitenkin aika merkittävä määrä, Seppälä sanoi.

Myös metsälain muuttaminen siten, että puiden kiertoaika pitenisi ja harvennushakkuita ei tehtäisi yhtä rajusti kuin nykyisin, edesauttaisi Seppälän mukaan hakkuiden vähentämisessä.

Seppälä peräänkuulutti myös metsäteollisuuden uudistumista ja uusia tuotteita, mikä mahdollistaisi materiaalien käytön tehostumisen ja pienemmällä raaka-ainepohjalla pärjäämisen.

Kotiaho nosti esille myös vaihtoehdon, että metsien hakkuisiin kehitettäisiin päästökaupan kaltainen mekanismi.

ALAN teollisuuden eli Metsäteollisuus ry:n kansainvälisten ja EU-metsäasioiden päällikkö Maija Rantamäki suhtautuu varauksellisesti ajatukseen hakkuita rajoittavista toimista.

Niiden sijaan metsäteollisuus haluaa Rantamäen mukaan hakea keinoja, joilla ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteiden saavuttaminen ja metsien talouskäyttö voidaan sovittaa yhteen.

Rantamäen mukaan hakkuiden määristä puhuttaessa on syytä aina huomioida mahdollisten toimien talous- ja työllisyysvaikutukset.

Hän viittaa selvitykseen, jossa tarkasteltiin vuotuisen hakkuutason laskua noin 70 miljoonasta kuutiometristä noin 55 miljoonaan kuutiometriin.

- Se merkitsisi kymmenessä vuodessa miljardiluokan menetyksiä puunmyyntituloissa, verotuloissa ja palkoissa, Rantamäki sanoi STT:lle.

Rantamäki painottaa, että mahdolliset hakkuurajoitukset vaikuttaisivat metsäteollisuuden työpaikkojen ohella myös alan yritysten investointihalukkuuteen ja myös Seppälän peräänkuuluttamaan yritysten kykyyn uudistua ja kehittää uusia tuotteita.

Teksti: STT / Tuomas Savonen