Sen mukaan Venäjä pyrkii mitoittamaan monenlaisen vaikuttamisensa siten, että toimet ovat kiistettävissä tai vaikeasti yhdistettävissä alkulähteeseen. Tässä Venäjä on myös onnistunut, myöntää Pääesikunnan tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri Pekka Turunen – yhtä poikkeusta lukuun ottamatta.

- Niin sanotun GNSS (GPS) -häirinnän me pystymme osoittamaan tulevan Venäjältä, Turunen sanoo STT:n haastattelussa.

Hän arvioi, että Venäjä voisi ehkä suunnata omaan ilmapuolustukseensa käyttämäänsä häirintää hieman paremmin pois Suomesta, mutta tahtoa siihen ei todennäköisesti ole.

– Mutta kun arvioimme tätä ilmiötä osana laaja-alaista vaikuttamista, niin pidämme sitä yhtä todennäköisenä, että siellä taustalla on valtiollinen toimija, kuin että ei ole, Turunen muotoilee.

SOTILAIDEN arviossa on vähintään sävyero suojelupoliisin Yleisradiolle antamiin lausuntoihin, joiden mukaan mikään vahingonteoissa ei viittaa Venäjän osuuteen ja että tällainen spekulointi vain hyödyttää Kremliä.

Turusen mukaan sotilastiedustelu lähestyy asiaa eri näkökulmasta kuin siviilitiedustelu.

- Näistä eri lähtökohdista saattaa syntyä erilainen arvio tilanteesta, Turunen sanoo ja lisää tiedustelupalveluiden kyllä keskustelevan johtopäätöksistä keskenään.

Sotilastiedustelun mukaan Venäjä on lisännyt varjolaivastonsa saattotoimintaa ja osoittanut valmiutta koviin otteisiin alusten suojelemiseksi.

Venäjän välitöntä sotilaallista uhkaa Suomea kohtaan sotilastiedustelu ei pidä tänä vuonna todennäköisenä. Sitten, kun asevoimien kehittäminen pääsee Venäjällä joskus edistymään, paranee sen kyky sodankäyntiin myös Suomen suunnalla merkittävästi, sotilastiedustelu arvioi.

Venäjä jatkaa sotimista Ukrainassa, vaikka taisteluiden taukoaminen mahdollistaisi asevoimien uudistamisen ja sotatarvikkeiden tuottamisen myös varastoon eikä suoraan kulutukseen. Miksi?

- Venäjä ei ole saavuttanut vielä yhtään konkreettista tavoitettaan sodassa. Luulen Kremlin sanovan, että painetaan, kunnes tavoitteet on saavutettu, Turunen kuvailee.

Hänen mukaansa ukrainalaiset kykenevät yhä estämään ja hidastamaan venäläisten hyökkäyksiä eikä rintama ole romahtamassa.

Sotaan liittyen tiedustelukatsauksessa arvioidaan, että riski lennokkien tai ilmatorjunta-aseiden harhautumisesta Suomen puolelle kasvaa Ukrainan Venäjälle tekeminen kaukoiskujen jatkuessa ja monipuolistuessa.

VIIME VUONNA Suomi oli Natossa näköalapaikalla toimiessaan puheenjohtajana Naton sotilastiedustelukomiteassa. Turunen vakuuttaa, ettei Donald Trumpin paluu Yhdysvaltain presidentiksi näkynyt tuolloin liittokunnan tiedusteluyhteistyössä mitenkään.

Tämän vuoden alussa liittolaisten välit kiristyivät Grönlanti-kiistan takia. Onko siellä tapahtunut jotain sellaista, mikä edellyttäisi uudenlaisia turvallisuusjärjestelyä jo olemassa olevien sijaan?

- Meidän näkökulmastamme ei ole tapahtunut mitään sellaista järisyttävää muutosta, että jotain pitäisi muuttaa. Yhdysvalloilla voi olla omat näkemyksensä, Turunen toteaa viitaten esimerkiksi arktisten alueiden ohjuspuolustuksen tarpeisiin.

Tuoreen katsauksen mukaan Suomen asema Venäjän naapurina korostaa sotilastiedustelun merkitystä alueellisten ja globaalien uhkien kartoittamisessa ja analysoinnissa. Tiedustelutietoa ei tarvita vain päättäjille vaan myös taistelevien joukkojen johtajille eri tasoilla.

- Myös Puolustusvoimien yhä ulottuvampien kauaskantoisten aseiden käyttö edellyttää ajantasaista ja tarkkaa tiedustelutietoa, katsauksessa muistutetaan.

PARAIKAA sotilastiedustelulakia ollaan uusimassa, ja siinä toivottujen lisävaltuuksien vaikutuksia perus- ja ihmisoikeuksiin ei joidenkin asiantuntijoiden mukaan ole perusteltu ja arvioitu riittävästi.

Turusen mukaan sotilastiedustelun osalta täytyy muistaa, että toiminta kohdistuu Suomessa lain mukaan lähtökohtaisesti vieraan valtion sotilaalliseen toimintaan, ei tavallisiin Suomen kansalaisiin.

Tiedustelukatsauksessa nostetaan esiin perustuslain muutosta vaativa toive poistaa rajoitus, jonka mukaan tiedustelutoiminta ei saa kohdistua ”pysyväisluonteiseen asumiseen käytettävään tilaan”. Turusen mukaan kyseessä on porsaanreikä, koska vieraan valtion tiedustelu-upseereja voi seurata kaikkialla muualla, mutta kotirauhan piirissä he voivat toimia vapaasti.

- Jos ulkovaltojen tiedustelupalvelun upseerin katsotaan nauttivan samaa yksilön suojaa (kuin Suomen kansalaisen), niin kyllähän siinä kyseisen henkilön suoja muuttuu, Turunen myöntää.

Teksti: STT / Niilo Simojoki