Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

Tieliikenteen määrä putoaa tänä vuonna ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin

Suomen tieliikenteen liikennemäärät eivät ole vuositasolla juurikaan supistuneet vuosikymmeniin, mutta tänä vuonna niin on käymässä.

Koronaepidemia on vähentänyt liikennettä siinä määrin, että koko vuoden tieliikenteen määrä on putoamassa vuoden 2019 luvuista, sanoo vaikuttavuusjohtaja Mikko Saariaho liikenteenohjausyhtiö Traffic Management Finlandista.

– Tieliikenteessä on ollut pitkään, ainakin 1990-luvun puolivälistä, vuotuinen kasvutrendi. Jokunen pysähdys on koettu, esimerkiksi vuosien 2008–2009 finanssikriisi painoi kasvun noin nollaan. Nyt kuitenkin liikennemäärä näyttää jäävän oleellisesti edellisvuotta pienemmäksi.

Näin ei ole käynyt Suomessa aikoihin.

– Tuskin 1980-luvulla oli tällaista kuoppaa, onko mahtanut olla 1970-luvullakaan, Saariaho vertaa.

Koronakurimus pudotti joukkoliikenteen matkustajamäärät alas niin maanteillä, rautateillä, lentoliikenteessä kuin laivoillakin. Joukkoliikenne on elpymässä Saariahon mukaan eri aloilla eri tahtiin.

– Rautateillä junien määrät ovat palautuneet nopeasti kohti viime vuoden vastaavan ajan lukuja. Lentoliikenteen elpyminen on myös alkanut, mutta paljon varovaisemmin.

Lipunmyynti pysähtyi kuin seinään

Joukkoliikenteen yhtiöistä kuvataan, miten jyrkkä ja nopea matkustajapako keväällä oli.

– Koronakriisin alussa Onnibus ajoi kolme viikkoa tyhjillä busseilla kaikki aikataulun mukaiset vuorot. Vasta sen jälkeen saimme pudotettua vuorotarjonnan 17 prosenttiin, kertoo Onnibusin toimitusjohtaja Lauri Helke.

Matkustajaliikenne laivoilla oli käytännössä pysähdyksissä pitkään.

– Samoin lentoliikenteestä leikkautui nopeasti 90 prosenttia. Toipuminen on sielläkin alkanut, mutta nyt lennetään Suomen normaalista liikenteestä vasta 20–25 prosenttia. Niin ikään laivayhtiöiden liikennöinti on nyt vilkastumassa, Mikko Saariaho täydentää.

Poikkeuksen teki ja tekee junaliikenne, jossa vuorotarjonta on liki normaali.

– VR:n matkustajajunia liikennöidään vain runsas kymmenes vähemmän kuin normaalitilanteessa. Tämä on meiltä vastuullisuusteko. Pyrimme koronan tartuntariskin minimoimiseksi siihen, että mahdollisimman monessa junassa on väljää, sanoo VR:n matkustajaliikenteen johtaja Topi Simola.

Hänen mukaansa junissa on nyt noin puolet viimevuotisesta asiakasmäärästä.

– Aivan hetkessä tilanne ei entiseksi palaudu. VR arvioi, että junissa päästään vuoden 2019 matkustajamääriin vasta vuonna 2023.

Palaavatko oman auton käyttöön siirtyneet?

Moni suomalainen siirtyi koronariskin vähentämiseksi keväällä matkustamaan joukkoliikenteen sijasta omalla autolla. Joukkoliikenteen isoja kysymyksiä on nyt se, saadaanko ratin taakse siirtyneet takaisin.

– Esimerkiksi ilmastonmuutos ei ole kadonnut mihinkään. En usko, että omaan autoon nyt keväällä vaihtaneet hylkäävät pysyvästi joukkoliikenteen, VR:n Simola tuumii.

Hänen mukaansa oli odotettavissakin, että junista on jäänyt pois etenkin eläkeikäisiä matkaajia eli koronan riskiryhmään kuuluvia.

Koiviston Auton konsernijohtaja Antti Unkuri täydentää kuvaa.

– Erään tutkimuksen mukaan viidesosa ihmisistä vieroksuu nyt hieman joukkoliikennettä. Ehkä hiukan on pelättävissä, että tällä epidemialla on pitkäkestoisempikin vaikutus matkustajamääriin, hän toteaa.

Traffic Management Finlandin Saariaho sanoo, että nyt on tärkeää säilyttää Suomen joukkoliikenteen palvelukyky hyvänä.

– Sen pitää palvella niin tasokkaasti, että joukkoliikenne pysyy varteenotettavana vaihtoehtona pikkuautolle.

Saariaho katsoo, että erään muutoksen koronakausi voi jättää jälkeensä Suomen liikenteeseen.

– Iso osa Suomen henkilöautomatkoista on pituudeltaan alle kolme kilometriä. Jos joukkoliikenteen suosio ei täysin palaudu, voi olla, että polkupyöräily lyhyillä matkoilla lisääntyy.

Onnibus on nykyisin osa Koiviston Auto -konsernia.
STT–Pertti Mattila

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE