EU on parhaillaan uudistamassa elintarvikemarkkinoiden yhteistä lainsäädäntöä eli niin sanottua CMO-asetusta. Komission heinäkuussa antamassa esityksessä ehdotetaan, että 29 termiä, kuten liha tai siivet (wingsit), varattaisiin vain eläinperäisille tuotteille.

EU-parlamentin maatalousvaliokunta haluaa kuitenkin viedä esityksen pidemmälle. Se äänesti syyskuussa sen puolesta, että kasvipohjaisia tuotteita ei saisi enää markkinoida sanoilla makkara, pihvi tai burgeri, vaan ne tulisi varata vain lihaperäisille tuotteille. Valiokunnan ajama kieltolista on komission esitystä laajempi, ja se kieltäisi esimerkiksi soijamakkaroiden myynnin makkaroiden nimellä.

EU-parlamentin suurimman ryhmän EPP:n ranskalaismepin ja asian esittelijän eli raportöörin Celine Imartin mukaan asialla halutaan vahvistaa maanviljelijöiden asemaa ja lisätä läpinäkyvyyttä.

Imart lisäsi maanantaina viestipalvelu X:ssä, että ”ihmiset voivat syödä tofua tai koeputkessa kasvatettuja pihvejä niin paljon kuin haluavat, mutta kyse ei silti ole lihasta”.

Vaikka asia saisi parlamentin hyväksynnän, asia etenisi edelleen kolmikantaneuvotteluihin, joissa parlamentti, jäsenmaita edustava neuvosto sekä komissio neuvottelisivat asiasta. Parlamentin hyväksyntä ei siis vielä tarkoittaisi, että säädös astuisi nyt voimaan.

Myös EPP:n ryhmäpuheenjohtaja Manfred Weber sanoi tiistaina toimittajille Strasbourgissa, ettei ehdotuksen läpisaaminen ole ryhmän prioriteetti.

KIELTOA ovat ajaneet muun muassa lihateollisuuden lobbarit ja jäsenmaista erityisesti Ranska.

Ympäristöjärjestöt ovat taas arvostelleet aloitetta ja sanoneet, että se pikemminkin hämmentää kuin auttaa kuluttajia. Niiden mukaan tuotteiden nykyiset nimet auttavat ihmisiä ymmärtämään paremmin, miten kasvipohjaisia vaihtoehtoja voi käyttää lihan korvaamiseksi.

Suomalaisen kasvipohjaisen ruuan toimialayhdistyksen ProVegen hallituksen puheenjohtaja Niklas Kaskeala pitää kieltoa ajavien perusteluita huterina.

-  Nykysysteemissäkin, jossa puhumme vaikka kasvishampurilaisesta tai vegemakkarasta, kuluttajat tietävät kyllä tasan tarkkaan, mitä he ostavat, hän sanoo STT:lle.

Kaskeala viittaa esimerkiksi Euroopan kuluttajajärjestön Beucin tutkimukseen, jonka mukaan 80 prosenttia eurooppalaisista kuluttajista pitää nykytilannetta täysin selkeänä eikä vastusta kasvipohjaisten tuotteiden kutsumista tutuilla makkaran tai burgerin kaltaisilla termeillä.

-  Tuntuu, että tässä onkin taustalla se, että lihateollisuus pyrkii nyt kaikin keinoin estämään kilpailevan markkinan synnyn.

Kaskeala arvioi, että toteutuessaan muutos toisi myös turhaa byrokratiaa ja töitä yrityksille, jos tuotepakkauksia ja ravintolamenuja jouduttaisiin uusimaan.

-  Ehkä tässä nousee myös kysymys, että tähänkö käytetään nyt resursseja? Pohtisin, miksi tällainen muutos tarvitaan, kun nykytilanne on kuluttajille täysin selkeä.

Hän uskoo, että se loisi kuluttajille entistä enemmän sekavuutta, jos tuotteille jouduttaisiin keksimään uusia tuotenimiä tai -kategorioita, jotka eivät välttämättä edes kuvaisi niiden käyttötarkoitusta kovin hyvin.

Kaskeala lisää, että ruokatottumuksia on joka tapauksessa muutettava kasvipohjaisempaan suuntaan paitsi ympäristön ja ilmaston myös ihmisten terveyden vuoksi.

-  Tutkimustieto on tässä aika yksiselitteistä, kuten myös Suomen ravitsemussuositukset. Helpoin tapa saada ihmiset siirtymään kasvipohjaisempaan ruokavalioon on tarjota lihatuotteita vastaavia tuotteita kasvipohjaisina.

EU on jo aiemmin kieltänyt termien kuten ”maito” ja ”jogurtti” käytön kasvipohjaisten tuotteiden nimeämisessä. Siksi esimerkiksi kasvipohjaisia maitoja myydessä puhutaan esimerkiksi kaurajuomasta eikä kauramaidosta.

Lihatuotteiden osalta vastaavat kiellot eivät kuitenkaan ole toistaiseksi edenneet, vaikka niitä on yritetty asettaa myös aiemmin. Vastaava aloite torpattiin jo kertaalleen EU-parlamentissa vuonna 2020. Asiasta on linjannut myös viime vuonna Euroopan unionin tuomioistuin, jonka mukaan olemassa oleva lainsäädäntö riittää suojaamaan kuluttajia.

Saksassa, jossa kasvipohjaisten tuotteiden markkinat ovat Euroopan isoimmat, myös maan yritykset ovat suhtautuneet aloitteeseen nihkeästi. Esimerkiksi suuret kauppaketjut Lidl ja Aldi ovat uutistoimisto AFP:n mukaan linjanneet vastustavansa aloitetta.

-  Tuttujen termien kieltäminen tekisi kuluttajille vain entistä vaikeammaksi tehdä informoituja päätöksiä, yritykset sanoivat yhteisessä kannanotossaan.

Sanna Raita-aho / STT