Politiikka

Timo Hännikäiselle apurahan myöntänyt Kordelinin säätiö taas syytösten keskellä – ”Säätiö ei ole myöntänyt apurahaa äärioikeistolaiseen toimintaan”

Vuosi sitten kohistiin Alfred Kordelinin säätiön päätöksestä myöntää kirjailija Timo Hännikäiselle 6 000 euron apuraha kahden esseistisen proosateoksen kirjoittamiseen. Asiasta nousi myrsky, koska Hännikäinen on herättänyt pahennusta rasistisilla ja naisvihamielisillä kirjoituksillaan sekä äärioikeistosympatioillaan.

Tapauksen saama julkisuus johti tuolloin siihen, että säätiön hallitus päätti käsitellä Hännikäisen hakemuksen uudestaan ”apurahan hakijasta päätöksen jälkeen esiin nousseiden seikkojen vuoksi”. Säätiön hallitus piti kuitenkin päätöksensä voimassa, eli Hännikäinen sai pitää apurahansa.

– Säätiö ei perustele yksittäisiä apurahojen myöntöpäätöksiä. Säätiö ei hyväksy kirjailijan muualla esittämiä rasistisia ja naisvihamielisiä lausuntoja, säätiö tiedotti marraskuussa 2016 ratkaisustaan.

Yhteiskunnallista blogia pitävä ja äärioikeiston vaaroista muun muassa Kansan Uutisiin kirjoittanut Veikka Lahtinen nosti viime viikolla ilmestyneessä blogikirjoituksessaan esiin Kordelinin säätiön elokuun apurahapäätöksistä yhden: ”Turvapaikka uutisissa – katsaus suomalaisen median turvapaikkauutisointiin”, jolle säätiö myönsi rahaa 10 000 euroa. Hakijoita ovat Erkki Seppänen, Maria Asunta ja Kari Salminen.

Säätiö tiedotti päätöksistä päivää ennen Lahtisen blogikirjoitusta, jota on jaettu ja kommentoitu ahkerasti sosiaalisessa mediassa. Muun muassa taidekriitikko Otso Kantokorven Facebook-sivuilla asiasta kiisteltiin tiukasti. Myös palkittu bloggari Saku Timonen jakoi Lahtisen kirjoitusta.

Lahtinen otsikoi juttunsa hätkähdyttävästi: ”Kordelinin säätiö jälleen äärioikeiston asialla”. Kirjoitukseensa Lahtinen on poiminut esimerkkejä hakijoiden ajattelusta niin sosiaalisesta ja kuin perinteisestä mediastakin.

Seppänen esiintyy Youtube-videolla ”Alussa on sana” -mielenosoituksessa Tampereella Lahtisen sanoin ”kuuluisien äärioikeistolaisten kanssa”.

”Tällaisilla apurahamyönnöillä Kordelinin säätiö rahoittaa suoraan äärioikeistolaisen ajattelun levittämistä Suomessa. Apurahojen myöntäminen ei ole koskaan neutraalia, vaan sillä otetaan kantaa siihen, millaisia tulkintoja maailmasta halutaan saattaa laajan yleisön saataville. Nämä valinnat ovat hyvin oleellisia, ja jokaisella apurahapäätöksellä on seurauksensa”, Lahtinen kirjoittaa.

Lahtinen kertoo pitävänsä pelottavana ajatusta, että säätiö pitäisi tällaisella kombinaatiolla tuotettua kirjaa turvapaikkauutisoinnista tarpeellisena suomalaisessa keskusteluilmapiirissä.

”Tähän kysymykseen säätiö saa kuitenkin vastata itse, ja vastata sen tosiaan pitää.”

Kuvakaappaus Veikka Lahtisen blogikirjoituksesta

 

Demokraatti otti viime viikon torstaina yhteyttä Alfred Kordelinin säätiöön. Toimitusjohtaja Erik Båsk ei ollut lukenut Lahtisen kirjoitusta ennen yhteydenottoamme. Demokraatin palattua asiaan uudelleen Båsk vetosi kiireisiin ja pyysi saada kysymykset kirjallisesti.

Julkaisemme kysymykset ja vastaukset stilisoituina ja osin lyhennettynä.

Oletteko myöntäneet hankerahoitusta tietäen vai tietämättä hakijoiden taustasta? Jos olette tienneet asiasta, miksi hankkeelle on myönnetty tukea siitä huolimatta?

”Säätiö myönsi apurahan ”Turvapaikka uutisissa – katsaus suomalaisen median turvapaikkauutisointiin 2015–2017” sitä koskevan apurahahakemuksen ja hakijoiden ansioluetteloiden perusteella. Kordelinin säätiö ei ole myöntänyt apurahaa äärioikeistolaiseen toimintaan, kuten Veikka Lahtinen väittää.”

Jokaisella säätiöllä on oman hallituksensa päättämät apurahojen arviointikriteerit, näin myös Alfred Kordelinin säätiössä. Kerromme arviointikriteerit verkkosivuillamme.

Hakuprosessi etenee siten, että hakija toimittaa säätiöön hakuajan puitteissa apurahahakemuksen ja siihen vaadittavat liitteet. Hakemuksen perusteella arvioidaan hakijan kykyä toteuttaa suunnittelemansa hanke ja apurahalla tehtävän työn merkittävyys. Lisäksi saman alan eri hakemuksia vertaillaan keskenään, koska ne muodostavat koko alaa edustavan kokonaisuuden. Alfred Kordelinin säätiön jaostojen asiantuntijajäsenet tekevät esitykset apurahojen saajista säätiön hallitukselle, joka hyväksyy apurahansaajat.”

Millä perustein arvioitte tutkimushankkeille myöntämiänne tukia? Arvioitteko hakijoiden henkilöä mitenkään tai pyrittekö ottamaan heidän taustastaan selvää? Kerrotte, että elokuun haussa myöntöprosentti oli vain 6 %. Yllä olevan kolmikon hanke läpäisi siis varsin tiukan seulan.

”Korjaan sen verran, että ”Turvapaikka uutisissa – katsaus suomalaisen median turvapaikkauutisointiin” -hanke ei ole tutkimushanke. Hankkeelle on myönnetty rahoitus joukkoviestinnän alalta. Tutkimusta koskevat arviointikriteerit löytyvät täältä. Kuten aikaisemmassa kohdassa totesin apuraha myönnetään säätiöön lähetetyn apurahahakemuksen perusteella.

Mikä teki juuri yllä olevasta hankkeesta riittävän mielenkiintoisen?

”Yksittäisiin apurahahakemuksiin ja -myöntöihin liittyviä tietoja emme avaa.”

Vuosi sitten olitte otsikoissa samankaltaisessa tilanteessa, kun Timo Hännikäiselle myönnetty apuraha nosti kohun. Tuolloin jouduitte käsittelemään asiaa uudelleen, mutta päädyitte säilyttämään Hännikäiselle myönnetyn apurahan. Teittekö jonkinlaisia linjauksia sen tapauksen johdosta arviointiperusteisiinne?

”Viime keväänä Kordelinin säätiö teki joitakin linjauksia koskien elokuun apurahahakua, esimerkiksi tavoitteenamme on nyt aikaisempaa selkeämmin myöntää koko- tai puolivuotisia henkilökohtaisia apurahoja, ja tätä kautta tarjota tekijöille pidempiä apurahajaksoja.

Samoin linjasimme, että hankkeille elokuun haussa voidaan myöntää enintään 30 000 euron apuraha erotuksena tammikuun suurista kulttuurihankkeista, jossa sekä hankkeiden koko että niihin myönnettävä rahoitus ovat aivan toista luokkaa. Tammikuussa 2017 myönsimme esimerkiksi Turun yliopistolle Suomen vanhimman kirkon jäänteiden arkeologiseen tutkimukseen kolmelle vuodelle 231 000 euroa.

Viime keväänä tekemillämme linjauksilla ei ole mitään tekemistä Timo Hännikäiselle myönnetyn apurahan kanssa.”

Mitä haluatte viestiä päätöksellänne myöntää apuraha tälle hankkeelle ja henkilöille?

”Säätiö myönsi elokuun haun kautta 271 apurahaa tutkijoille, taiteilijoille ja yhteiskunnallisille toimijoille, yhteensä 3,2 miljoonaa euroa. Alfred Kordelinin säätiö pyrkii apurahapäätöksillään edistämään parhaalla mahdollisella tavalla tarkoitustaan – tieteen ja kulttuurin tukeminen apurahoin ja palkinnoin- sekä yhteiskunnallista kehitystä.

Säätiö myöntää apurahoja monipuolisesti sekä tieteeseen että kulttuuriin. Tieteessä väitöskirjoihin ja post doc tutkimukseen, taiteessa esim. tanssi- ja kuvataiteeseen, kirjallisuudessa kaunokirjallisuuteen ja näyttämötaiteeseen sekä kansanvalistuksessa tietokirjoihin, joukkoviestintään sekä elinikäiseen oppimiseen.”

Aiotteko tällä kertaa arvioida asiaa uudelleen?

”Apurahapäätökset pitävät.”

Kuvakaappaus Alfred Kordelinin säätiön verkkosivuilta

 

On itsestäänselvää, että rasistit vastustavat kaikkea maahanmuuttoa. Mutta heidän perustelunsa ovat kyseenalaiset.

Hakijoista muun muassa Dreamtale ja Kypck -yhtyeissä vaikuttanut Erkki Seppänen kommentoi asiaa Demokraatille sanomalla, ettei hänestä saa äärioikeistolaista. Hänen mukaansa Alussa on sana -tilaisuus ei ollut mielenosoitus ensinkään vaan sananvapaustilaisuus.

– Tilaisuudessa oli toki mukana joitakin kyseenalaisia hahmoja. Tiesin sen tarkkaan. Juuri sen takia aloitin puheeni puhumalla ”tartuntamagiasta”, eli siitä, että esiintyminen samassa tilaisuudessa jonkun kanssa, kertoo automaattisesti jotain.

Tilaisuudessa puhui muun muassa perussuomalaisista erotettu Terhi Kiemunki, joka sai joulukuussa 2016 tuomion kiihotuksesta kansanryhmää vastaan. Muihin esiintyjiin lukeutui esimerkiksi Aidon suomalaisen yhteislistan oululainen valtuutettu Junes Lokka. Marko Hamilo taas on verkossa ilmestyvän Oikea median kustantaja. Oikea mediaa pidetään ns. vastamediana, joka ei ole sitoutunut journalistisiin ohjeisiin.

Seppäsen mukaan pitäisi kuunnella, mitä henkilö itse sanoo ja puhuu.

– Vastustan löyhiin assosiaatioihin perustuvia syytöksiä, joita nykykeskustelussa käytetään polarisaation edesauttamiseksi. Itse taiteilijana pidän sananvapautta erittäin merkittävänä asiana. Se oli puheena ydin, jos joku sen jaksaa kuunnella.

Kuka kutsui sinut tilaisuuteen puhumaan?

Aleksi Melto, joka oli yksi järjestäjistä. Hänet tunsin alun perin keskusteluryhmästä Jotain rajaa, jota hän oli ylläpitämässä. Ryhmä pyrki olemaan vähän samanlainen kuin Asiallista keskustelua maahanmuutosta, jossa koetetaan keskustella aiheesta ilman rasistista öyhötystä.

Melto oli kokoomuksen ehdokkaana keväällä kuntavaaleissa.

Seppänen sanoo liittyneensä ”varmaan kaikkiin” Facebookin ryhmiin, joissa maahanmuutosta on puhuttu.

Apurahahankkeesta Seppänen sanoo, että tarkoituksena on analyyttinen katsaus turvapaikkauutisointiin ”keskittyen erityisesti isoihin mediataloihin”.

– Nykyään puhutaan paljon erilaisista narratiiveista, joilla asiat kehystetään ja esitetään. Haluaisimme analysoida sitä, minkälainen narratiivi esimerkiksi Helsingin Sanomien uutisoinnista on muodostunut. Käymme läpi uutiset, ja yksi meistä keskittyy esimerkiksi kolumneihin.

Seppäsen mukaan aineistoa on kerätty jo pari vuotta.

– On legitiimejä kysymyksiä ja ongelmia, joista ihmisillä on oikeus olla eri mieltä. On itsestäänselvää, että rasistit vastustavat kaikkea maahanmuuttoa. Mutta heidän perustelunsa ovat kyseenalaiset. Mun pointti on se, että on myös perusteluja, jotka eivät liity millään tavalla rasistisiin ennakkoluuloihin.

Seppänen vakuuttaa, että heille kriittinen näkökulma ei tarkoita jonkun asian vastustamista vaan kriittistä analyyttisuutta.

– Yritämme peilata erilaisia narratiiveja johonkin oletettavasti objektiiviseen todellisuuteen. Onko meillä ennakkokäsityksiä? Jos lähestymme asiaa ollenkaan akateemisesti, niin jokaisella ihmisellä on ennakko-oletus, ja aiomme tuoda lähtökohtamme esiin ja sen jälkeen tehdä analyyttista tutkimusta.

Seppäsen mukaan kirjoitustyö on tarkoitus aloittaa joulukuussa. Valmista pitäisi tulla puolessa vuodessa.

Miten kommentoit epäilyjä, jotka kohdistuvat kompetenssiinne, osaamiseenne?

– Sitä voi kommentoida objektiivisemmin niin, että siinähän epäillään silloin Kordelinin säätiön kompetenssia. Jokaisessa apurahahakemuksessa tarvitaan ansio- ja julkaisuluettelo, josta kyllä näkyy, millä perusteilla he ovat katsoneet, että olemme kykeneväisiä tällaiseen tutkimukseen.

– Toinen meidän toimittajistamme on jo tehnyt useamman tietokirjan ja ollut toimittajana lähes kaksi vuosikymmentä. Toinen on kirjoittanut kolmekymmentä vuotta maamme isoimpiin sanomalehtiin. Minulla on kaksi akateemista tutkintoa kahdesta eri yliopistosta, toinen Oxfordista En tiedä, mitä vielä vaaditaan. Pitääkö olla tohtori, ennen kuin saa sanoa mitään?

Seppäsen mukaan Lahtisen blogikirjoitus, jota hän pitää vääristelevänä, kuuluu todennäköisesti sananvapauden piiriin. Hän ei aio esittää asiassa vaatimuksia, mutta sanoo pitävänsä tarpeellisena, että toiminta käsitellään julkisesti.

Minulla ei ole kansalaisena velvollisuutta olla neutraali tai korrekti.

Hakijoista toinen, toimittaja Maria Asunta, on kirjoittanut Facebookin keskusteluissa muun muassa, että ”kuinka kauan irakilaismiesten maahantulo saa jatkua”.

”Propaganda alkoi keväällä 2015, jolloin Suomeen oli muka tulossa nälkää näkeviä syyrialaisperheitä sodan jaloista. Heitä ei ole täällä monia näkynyt.”

Asunta kirjoittaa myös, että ”kansankirkko” on ajanut pontevasti Allahin asiaa. Lisäksi Asunta on jakanut videoita, joista yhdessä ”Turvapaikanhakija riehuu vastaanottokeskuksessa”. Asunta sanoo jakaneensa sen pitkään kommenttiketjuun hänen kommenttinaan aiheesta käytyyn keskusteluun.

– En ymmärrä, miten tutkimuksemme liittyy äärioikeistoon ja miten me ihmisinä liitymme äärioikeistoon. En käsitä ollenkaan. Lahtisen väite on epätosi. Siinä kaikki, Asunta vastaa Demokraatille.

– Kun Lahtinen sanoo, että puhun ”Kelan tukemista terroristeista”, niin sehän on fakta. Monet kymmenet vierastaistelijat Isisissä ovat taistelleet Kelan tuilla.

Asunta sanoo, ettei mainittujen videoiden jakaminen demonisoi ketään, kuten Lahtinen kirjoittaa.

Pidätkö siis kirjoituksiasi ja jakamiasi videoita neutraaleina?

– Se on mielipiteeni. Minulla ei ole kansalaisena velvollisuutta olla neutraali tai korrekti. Olen pettynyt kirkkoon, koska tosiasioita ei tunnusteta.

Mitä tarkoitat sillä, että kirkko ajaa Allahin asiaa?

– Tämä on viittaus ekumeniaan, kannatan ekumeniaa, mutten sitä, että asetutaan vastoin lakia ja järjestystä esimerkiksi piilottamalla paperittomia ja suhtautumalla naiivin sinisilmäisesti suurmoskeijahankkeeseen.

Asunta sanoo, että hänen kritiikkinsä kohdistuu heihin, jotka käyttävät hänen mukaansa haurasta turvapaikkajärjestelmää väärin todellisten hädänlaisten, kuten pakolaisleireille unohdettujen syyrialaisnaisten ja lasten, kustannuksella.

– Jos kirkko ei tätä näe, se ei ole kansankirkko.

Onko systeemin mahdollisista puutteista oikein syyttää hädänlaisia ihmisiä?

– Minähän juuri kritisoin kansankirkkoa ja hallitusta. En ole kohdistanut syytöksiä yksittäisiin irakilaisiin. Jotkut heistä ovat aidosti suojelun tarpeessa.

Aiotteko tehdä mediahankkeessanne äärioikeistolaista propagandaa?

– Tuo on vähän sama kun kysyisit, aiotko jatkaa miehesi hakkaamista. Minun on mahdotonta todistaa sitä käänteisesti. Ja kun tässä asiassa ei ole edes käänteistä todistustaakkaa, koska tässä jo annetaan leima, ja se on ja pysyy. Mennään käänteisen todistustaakan taakse kaukaisuuteen. Siihen on mahdotonta sanoa yhtään mitään. Siis kiistää jotakin sellaista, jonka kanssa en ole tekemisissä.

Asunta sanoo, ettei ole tekemässä kirjaa mielipiteistään vaan journalismista.

– Kukaan ei ole yhden tai kahden mielipiteensä summa. Maahanmuuttajia koskee sama asia.

Asuntakaan ei aio käräjöidä Lahtisen kirjoituksen tai kenenkään muunkaan ”aihetta monilla eri sivuilla kommentoineiden” johdosta, vaikka hän sanoo, että kirjoituksella saattaa olla vaikutusta hänen elantoonsa kirjoittajana.

– Minulla on neljä lasta. Minulla ei ole aikaa harkita oikeustoimia.

Yksi on Timo Hännikäinen, joka on Facebook-kaverini. Haluan tietää, mitä Timo ajattelee ja kirjoittaa.

Toimittaja Kari Salminen on Lahtisen mukaan ”erikoistunut “vasemmistolaisen” ja erityisesti “äärivasemmistolaisen” blogi- ja kulttuurikeskustelukentän kritisointiin”.

”Teksteissään hän toistaa äärioikeiston väärinsiteerausta jonka mukaan Li Andersson olisi puolustanut vasemmistolaista väkivaltaa, ja hyökkää useaan kertaan blogisti Saku Timosen kimppuun muun muassa väittämällä että Timonen “esittää valheita, puolitotuuksia ja juoruja totuuksina, jos ne palvelevat omaa agendaa”.”

Salminen pitää tilannetta absurdina.

– Vasemmiston pitkäaikaisena äänestäjänä tunnustan välittömästi arvostelleeni vasemmistoa. Sillä tavalla hauskaa, että jos arvostelen vasemmistoa, siitä seuraa, että olen äärioikeistolainen. En edes arvostele vasemmistoa vaan tiettyä linjaa ja johtoa.

Aiotteko tehdä äärioikeistolaista propagandaa kirjahankkeessanne?

– Emme. Tavoitteena on objektiivinen katsaus, siihen millä tavalla tästä (turvapaikkateemasta) on uutisoitu.

– Sitä ei voi kiistää, etteikö (tulevan apurahahankkeen tekemä) mediakritiikki olisi jollain lailla tasapainottavaa. Me tiedämme, mikä on hallituksen linja, mikä on maan virallinen linja, se on myös Ylen virallinen linja. Se tarkoittaa, että viestinnästä tulee helposti yksipuolista, kun halutaan opettaa, kasvattaa ja ohjata tiettyyn suuntaan.

– Minusta Suomi on monikulttuurinen ja se on hyväksyttävä linja, mutta se ei saa johtaa tiedotuksen vääristymiseen. Se ei saa johtaa siihen, että joitakin asioita jätetään pois.

Mitä on jätetty pois?

– Maahanmuuttoon liittyvien tietynlaisten ongelmien esiinnostaminen sen takia, että halutaan ajaa niin sanotusti hyvää asiaa. Ymmärrän syyn siihen, mutta se kostautuu ja iskee vastaan ja siitä syntyy populistisia reaktioita ja rasismia tai se vaikuttaa rasismilta. Se ruokkii vastamediaa tai valemediaa.

Liikutko äärioikeistolaisten henkilöjen seurassa tai kuulutko esimerkiksi äärioikeistolaisiin keskusteluryhmiin?

– En. Voisin toimittajana kuuluakin, koska haluaisin tietää, mitä ihmiset puhuvat. Olen tehnyt siitä tietoisen päätöksen, mikä on vähän hassua, koska kuulun Rasmukseen (Valtakunnallinen rasismin ja muukalaispelon vastainen verkosto). En kuulu niin sanotun äärioikeiston ryhmiin.

– Tunnen pari ihmistä, jotka on sellaiseksi (äärioikeistolaiseksi) leimattu. Yksi on Timo Hännikäinen, joka on Facebook-kaverini. Haluan tietää, mitä Timo ajattelee ja kirjoittaa. Tästä minua on joskus syytettykin, miksi pidän tällaista kaverina, mutta kukaan ei syytä minua siitä, että minulla on kaksikymmentä äärivasemmistolaista Facebook-kaveria, anarkisteja ja toisenlaisia tavallaan äärikantojen edustajia. Mutta Hännikäisen pitämisestä kaverina tulee leima.

Myöskään Salmisella ei ole esittää vaatimuksia Lahtisen blogikirjoituksen johdosta, vaikka hän pitää siinä esitettyjä seikkoja itsestään valheellisina.

Vaikka olisi kolme tohtoria, jotka ovat tehneet väitöskirjansa mediatutkimuksesta, ongelma voisi silti olla olemassa.

Veikka Lahtinen, Kordelinin säätiö jakoi apurahoina yli kolme miljoonaa euroa. Miksi nostit 10 000 euron apurahan ja sen saajat esiin?

– Itse rahasumma ei ole välttämättä asiassa niin oleellinen, vaikka silläkin on merkitystä, kuin se, että apurahamyöntö oli tehty sellaiselle hakijajoukolle, jolla on selviä kytköksiä ja heidän puhetavoissaan ja toiminnassaan on selviä kytköksiä äärioikeistolaiseen retoriikkaan.

Kaikenlainen puolueellisuus ei ole Lahtisen mielestä epäsuotavaa.

– Silloin kun asenteellisuus ammentaa samasta lähteestä kuin suomalainen äärioikeisto, näen apurahan myöntämisen ongelmalliseksi poliittisesta näkökulmasta. Jos ajatellaan, että Kordelinin säätiöllä on jokin arvopohja, moninaisuuden edistäminen tai vastaava, halusin nostaa esiin sen, että myöntö on tehty näennäisen neutraalilta ja hyvältä kuulostavalle kirjahankkeelle, mutta tiedot kirjailijoista ohjaavat eri suuntaan. Yritän ylipäänsä kiinnittää huomiota siihen, että äärioikeistolainen ajattelutapa ei normalisoituisi yhteiskunnassa, ja ettemme ajattelisi, että se on vain yksi mielipide muiden joukossa.

Lahtinen sanoo, että tällainen kansalaisyhteiskunnan myötäsukainen suhtautuminen esimerkiksi muukalaisvihamieliseen ajatteluun on yksi tekijä, joka mahdollistaa ääriliikkeiden nousua.

Vastaus siihen, mitä tässä tapauksessa Kordelinin säätiön pitäisi tehdä, ei ole Lahtisenkaan mielestä helppo.

– Ei ole kovin yksinkertaista tapaa saada selville kaikista apurahahakijoista heidän hakemuksiensa ulkopuolelta, keitä he ovat, eikä se ole välttämättä suotavaakaan, että käytäisiin läpi esimerkiksi some-profiileja.

Säätiön neuvomisen sijaan Lahtinen kaipaa laajempaa yhteiskunnallista keskustelua siitä, kuinka vastaavissa tilanteissa tulisi toimia.

Lahtisen blogikirjoituksesta kiisteltiin hänen Facebook-sivuillaan paikoin hyvinkin kiivaasti. Hän sanoo pitävänsä tärkeänä, että erilaisia näkemyksiä on esillä, mutta korostaa samalla keskustelun rajoja.

Lahtinen blokkasi apurahahakijat keskustelusta koettuaan, että sen tarkoitus ei ollut enää lisätä ymmärrystä vaan pikemminkin hämärtää sitä.

– Koin, että minulla on omalla seinälläni mahdollisuus päättää, kuka siellä keskustelee ja mistä lähtökohdista. On tärkeää erottaa, ettei some-seinäni ole media. Kuulemisvelvollisuudet, oikaisut ja kommentin pyytämiset kuuluvat median velvollisuuksiin.

Onko sinulla epäilyjä apurahahakijoiden kompetenssista tehdä hakemuksessa kerrottu kirja?

– Arvopohja ja kompetenssi ovat eri asioita. Vaikka olisi kolme tohtoria, jotka ovat tehneet väitöskirjansa mediatutkimuksesta, ongelma voisi silti olla olemassa. Se liittyy voimakkaaseen turvapaikanhakijakielteiseen asenteellisuuteen, jota olen huomannut heidän toiminnassaan.

Kordelinin säätiön apuraha voidaan myöntää, jos työ täyttää säätiön säännöissä mainitun tarkoituksen:

”Suomalaiskansalliselle kulttuurityölle on suotava tukea sen sisälliseksi voimistumiseksi ja syventämiseksi tai suomalaisuuden edustamiseksi muiden kansojen piirissä. Hakijalla on mahdollisuus saada apuraha, jos apurahalla aikaansaatava työ täyttää edellä mainitun ehdon ja hakijalla on aikaisemman näytön perusteella edellytykset toteuttaa esittämänsä suunnitelma.”

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat