Selvityksen julkistamistilaisuudessa tänään liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) sanoi, että iso osa ansioista, joilla olemme selvinneet kriisioloista, kuuluu tiedotusvälineille.

Harakan mukaan koronakriisistä tuli vielä yksi kova isku medialle, jota on muutoinkin ”lyöty moukarilla”.

Harakan mukaan kaikissa olosuhteissa on huolehdittava, että luotettava journalismi jää eloon ja toipuu.

Elina Grundström sanoi, että tiedotusvälineiden verkkosivuilla ei ole koskaan ollut viikkokausia jatkuvaa kävijäpiikkiä, kuten nyt. Uutisia on silti annettu lukea ilmaiseksi. Samaan aikaan tiedotusvälineiden tulot ovat kuitenkin romahtaneet.

Mediayhtiöt arvelevat, että mainosmyynti tippuu huhti-kesäkuussa keskimäärin 45 %. Ainakin puoli tusinaa kaupunkilehteä on jäänyt jo kokonaan ilmestymistauolle. Monessa mediayhtiössä joudutaan harkitsemaan irtisanomisia, jos koronakriisi jatkuu.

Grundström muistutti, miten vuonna 2008 Suomesta lopetettiin harkinnanvarainen lehdistötuki. 2012 luovuttiin lehtitilausten alvin nollakannasta, 2013 vero nostettiin 10 prosenttiin. Enää ei myöskään ole valmiita välineitä, joiden kautta apua voitaisiin medialle kanavoida.

Grundström painotti, että mediayritysten sijaan tukea tarvitsee nimenomaan journalismi. Se varmistaa kansalaisten tiedonsaantioikeuden.

– Journalismi on kuin puhdas juomavesi.

Grundströmin mukaan hänen esityksensä periaate on, että tuki kohdistetaan mahdollisimman hyvin itse journalismiin, vaikkei sen täydellinen erottaminen mediayritysten tukemista ole mahdollista.

Hän ehdotti sekä pikaiseksi koronatueksi että pysyväksi tukijärjestelmäksi kokonaisuutta, jossa on valikoimattoman tuen elementti, monipuolinen harkinnanvaraisten tukien kokonaisuus sekä riippumaton lautakunta, joka jakaa tukia.

Pikainen koronatuki tarkoittaa nopeita väliaikaisratkaisuja. Erityisesti pienet paikalliset mediat tarvitsevat välitöntä tukea.

Ensimmäiseksi käynnistettäisiin harkinnanvarainen koronatuki. Siinä toimitukselle myönnetään avustuksia paikallisen journalismin vahvistamiseen, digisisällön rikastamiseen ja tutkivaan journalismiin.

Sen lisäksi Grundström esittää valiokoimatonta tukimuotoa, joka kohdistuisi mahdollisimman hyvin journalismin laatuun ja laajuuteen alustasta riippumatta. Tämä tukimuoto suhteutettaisiin tilaus- ja irtonumeromyynnin arvoon.

– Lisäksi ehdotan käynnistettäväksi pysyvän journalismin tukijärjestelmän ja tukilautakunnan suunnittelun siten, että ne valmistellaan huolella uusimpien kansainvälisten esimerkkien ja koronatuista saatujen kokemusten mukaisesti.

Grundström esitti selvitettäväksi myös alustayhtiöiden verotusta. Kyse on siitä, miten ne voitaisiin velvoittaa maksamaan jakamistaan sisällöistä niitä tuottaville tiedotusvälineille.

Ministeri Timo Harakan mukaan yleinen valikoimaton mediatuki tuodaan hallituksen neuvotteluun, kun laajempia linjauksia tehdään syksyllä.

Tällä hetkellä mediatalot ovat oikeutettuja yleisiin yritystukiin, joita Harakka kannusti hakemaan. Median arvonlisäveroon liittyvät asiat kuuluvat valtiovarainministeriölle.

Kansainvälinen digivero on Harakan mukaan koronasta toipuvan Euroopan suuri arvovalinta.

– Ei käy, että kansallisvaltiot ottavat valtavasti velkaa samalla, kun monikansalliset digimonopolit vaurastuvat verottamatta.

Lähiviikkojen toimenpiteet eli pikapaketin Harakka jakoi kolmeen osaan. Niitä valmistellaan toukokuun lisäbudjettia tehtäessä.

– Ei kannata odottaa ehkä kymmeniä miljoonia euroja, mutta miljoonia euroja nyt kuitenkin, Harakka totesi käytettävästä summasta.

Ensin Harakan mukaan valmistellaan niin sanottu koronatuki eli journalististen sisältöjen tuki esitetyn mallin pohjalta. Toiseksi samaan aikaan valmistellaan uutistoimistotukea.

Kolmanneksi turvataan sanomalehtien viisipäiväinen jakelu koko maassa. Tätä työtä tekee erillinen postityöryhmä, jota valtioneuvoston kanslia vetää.

– Näistä muodostuu kevään pikapaketti.