Näin arvioi Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen akatemiatutkija Timo Miettinen.

Torstaina huippukokouksessa Unkarin pääministeri Viktor Orban taipui lähes välittömästi kokouksen alkamisen jälkeen siihen, että Ukrainalle voidaan tarjota 50 miljardin euroa apua. Aiemmin joulukuussa Unkari hyväksyi EU:n seuraavat laajentumisaskeleet, mutta jumitti avustuspäätöksen.

-  Nyt kun kaksi isoa päätöstä eli laajentuminen ja budjetin välitarkastelu saatiin maaliin, niin ei varmaan ole välitöntä tarvetta asialle, Miettinen sanoi STT:lle.

Samalla EU-varojen pidättäminen Unkarilta näyttää jo aidosti tuottaneen tietyissä määrin tuloksia. Varoja on pidätetty Unkarin oikeusvaltion puutteiden takia.

TORSTAIN huippukokouksen jälkeen eri mediat ovat pyrkineet selvittämään, kuinka Unkarin Orban lopulta taipui sopuun muiden kanssa.

Politico-lehden mukaan Italian pääministeri Giorgia Meloni hyödynsi taivuttelussa kahdenvälistä suhdettaan Orbaniin. Myös Ranskan presidentti Emmanuel Macron kuunteli Orbania.

Orban tapasi vielä torstaina aamulla ennen ratkaisevaa kokousta Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin, EU-komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ja joukon EU-maiden johtajia.

Suomen pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi huippukokouksen jälkeen, että pääneuvottelijoiden esittämä taktiikka oli ajaa kaikkien jäsenmaiden yhteistä ratkaisua riittävän vahvatahtoisesti.

-  Se saattoi olla järkevämpi taktiikka kuin se, että olisi tuotu pöydälle jo valmis kiristyspaperi tai vaihtoehtopaperi.

Orpo myös katsoi, että jos sopu olisi epäonnistunut, Unkarin äänivallan epääminen olisi tullut ilman muuta pöydälle.

-  Kun nämä päätökset saatiin aikaan, niin tätä tarvetta ei tässä ja nyt ole. Se osoitti sen, että EU:ssa on valmius kaikkein tärkeimpien asioiden äärellä harkita kaikkein kovintakin keinoa.

EU-OIKEUTEEN keskittynyt väitöskirjatutkija Pekka Pohjankoski Helsingin yliopistosta pitää ongelmallisena, mikäli äänivallan epääminen ja muut saman artiklan jyrkät toimet Unkaria vastaan kytketään suoraan Ukraina-tukeen. Vaikka Orbanin hangoittelu ärsyttäisi, ei unionilla ole perussopimustensa mukaan velvollisuutta tukea Ukrainan sotataloutta.

Sen sijaan äänivalta voidaan viedä, jos jokin jäsenmaa rikkoo jatkuvasti ja vakavasti unionin arvoja. Siksi esimerkiksi Unkarin oikeusvaltion kehityksen ja ihmisoikeustilanteen pitäisi olla keskustelun ytimessä.

Diplomaattilähteet Brysselissä ovat jo joulukuusta lähtien varoitelleet, että 26 jäsenmaata ei suostuisi epäämään yksimielisesti Unkarin äänivaltaa. Kyse on siis aina myös siitä, mikä on poliittisesti mahdollista.

Pohjankosken mukaan huomionarvoista on, että päätös äänivallan epäämisestä on jätetty unionin muiden maiden yksimielisen päätöksen varaan.

-  Kyllähän se kertoo siitä, että se on hirveän poliittista, mikä sen lopulta laukaisee. Ja siitä päätöksen sisällöstähän ei voi valittaa esimerkiksi EU-tuomioistuimeen.

Mikko Gustafsson, Sanna Raita-aho / STT