Se myös kuvaa, kuinka nykyjärjestelmä heittää hukkaan suomalaisen yhteiskunnan arvokkaimpia resursseja, korkeimmin koulutettua työvoimaa. Tutkimuksessa yli 700 pitkäaikaistyötöntä tohtoria kuvailee kokemuksiaan epätoimivista työmarkkinoista ja akateemisen kilpailun varjopuolista.

Suomessa on tällä hetkellä noin 1 400 työtöntä tohtoria, joista yli kaksi kolmasosaa kuuluu pitkäaikaistyöttömien joukkoon. Tämän korkeasti koulutetun ryhmän tilannetta selvittänyt uusi tutkimus nostaa esiin huolestuttavia näkökulmia tohtorityöttömyyden syistä, seurauksista ja yhteiskunnallisesta vaikutuksesta.

Tulokset valottavat myös rakenteellisia ongelmia, jotka estävät tohtorien asiantuntemuksen täysimittaisen hyödyntämisen. Miten suomalainen yhteiskunta voisi kääntää tämän potentiaalin menetetyistä mahdollisuuksista voimavaraksi, Laboren tutkimuksessa kysytään.

TUTKIMUKSEEN osallistuneiden työttömien tohtorien profiili vaihtelee urallaan professorin tehtäviin asti yltäneistä kansainvälisistä huippututkijoista sellaisiin, jotka ovat pudonneet urapolulta heti valmistumisensa jälkeen. Tutkimus osoittaa, että tohtorityöttömyyttä esiintyy kaikilla tieteenaloilla.

Useimmat vastaajat kokivat, että korkeasti koulutettujen työvoimaresursseja ei hyödynnetä optimaalisesti. Tohtoreita toimii joukoittain tehtävissä, jotka eivät vastaa heidän koulutustaan tai osaamistaan. TE-palveluiden tarjoama apu arvioitiin yleisesti riittämättömäksi.

Lähes 300 vastaajaa raportoi todistaneensa syrjintää, kiusaamista tai epärehellistä vallankäyttöä työmarkkinoilla. Esimerkkejä annettiin erityisesti virkojen täytössä, rekrytoinneissa ja tutkimusrahoituksen jakamisessa. Moni kuvaili myös epäoikeudenmukaisuuden yleisesti vaikuttaneen urapolkuihinsa.

TYÖTTÖMYYDEN yhteys yksilön hyvinvointiin vaihteli suuresti. Joillekin ohimenevä työttömyysjakso toi hetken hengähdystauon, kun taas toisille tilanne oli musertava. Vakavimmillaan työttömyys on voinut johtaa mielenterveyden ongelmiin, perhesuhteiden kriisiytymiseen ja jopa itsemurha-ajatuksiin.

Vaikka yliopistot kasvattavat tohtorikoulutuksen määriä, akateemisilla työmarkkinoilla ei ole Idströmin mukaan tarpeeksi paikkoja kaikille valmistuville. Tämän seurauksena moni jää – kuten hänen tutkimuksessaan todetaan – ”akateemisen tuolileikin ulkopuolelle”.

– Jokainen päivä, jolloin korkeasti koulutettu työvoima on työttömänä, on päivä hukkaan heitettyä potentiaalia.

Tutkimuksen rahoitti Palkansaajasäätiö.