Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmassa on Akavan työmarkkinajohtajan Ville Kopran mielestä tärkeä tavoite pyrkiä puolittamaan uupumuksesta ja työpahoinvoinnista johtuvat sairauspoissaolot tulevien viiden vuoden aikana.

– Hallitukselle on syytä esittää kysymys, että miten tavoitteeseen päästään ja kenen vastuulla se on sekä miten tilannetta seurataan, Kopra totesi Akavan työhyvinvointia käsittelevässä webinaarissa.

Hallitukselta siis puuttuvat työhyvinvoinnin ja työkyvyn parantamisen keinot, Akavan tiedotteessa todetaan.

TUOREET Akava Worksin keräämät luvut työkyvyttömyys- ja sairauspoissaoloista kertovat, että paljon on vielä tehtävää. Eläketurvakeskuksen mukaan vuonna 2022 Suomessa oli yli 182 000 työkyvyttömyyseläkkeen saajaa. Lähes 100 000:lla syynä oli mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt. Tämä korostui erityisesti alle 55-vuotiailla. Toiseksi suurin syy eläköitymiseen olivat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet.

Vuosien 2000-2022 välisenä aikana työkyvyttömyyseläkkeen saajien on vähentynyt ja suurin käänne tapahtui vuonna 2010. Akavan tutkija Tomi Husa arvioi, että yhtenä syynä voi nähdä sen, että eläkepapereiden hylkäysprosentit ovat kasvaneet viime vuosien aikana.

Viime vuonna alkoi Kelan mukaan noin 308 000 sairauspäivärahajaksoa. Merkittävimpänä syynä niihinkin olivat mielenterveysongelmat, lähes 92 000. Tuki- ja liikuntaelinten sairauksien osuus oli reilut 72 000 sairauspäivärahajaksoa. Nuoremmissa ikäluokissa korostuivat mielenterveyden ongelmat.

Kelan tilasto kertoo, että vuosina 2004-2022 alkaneiden sairauspäivärahajaksojen alkaminen on vähentynyt, mutta se lähti hienoiseen kasvuun vuonna 2016 – sekin selittyy mielenterveyssyillä. Keskimäärin sairauspäiviä kertyi Tilastokeskuksen mukaan palkansaajaa kohden 11 vuonna 2023. Kuntasektorilla poissaoloja oli kuitenkin selvästi muita eniten, 14 per palkansaaja.

TYÖPAHOINVOINTI, psykososiaalinen kuormitus on selkeässä kasvussa ja se häiritsee työntekoa erityisesti asiantuntijatyössä. Kopra sanoi ongelmaa suureksi ja että kuormituksen vähentämiseksi jo ennalta on löydyttävä uusia ratkaisuja.

– Hallituksen kehysriihi on lähestymässä ja siellä puhutaan suurista rahoista – ja työhyvinvoinnissa on kyse myös suurista rahoista.

Eläketurvakeskuksen erään arvion mukaan Suomen bruttokansantuote olisi vuonna 2050 lähes kuusi miljardia suurempi, jos työkyvyttömyyden alkavuus olisi matalammalla tasolla.

– Tämä on kovaa talouspolitiikkaa. Toimivat konstit työhyvinvoinnin parantamiseksi ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi ovat puhdasta rahaa, Kopra korosti.

Akavan mielestä työn psykososiaalinen kuormitus pitää tunnistaa ja siihen on puututtava tehokkaasti. Keskusjärjestö täsmentäisi työturvallisuuslakia uudella asetuksella psykososiaalisesta kuormituksesta.

– Asetus on nopeastikin annettavissa, jos poliittista tahtoa löytyy. Ongelma ei ole vain yksilön vaan koko työyhteisön. Nyt pitäisi ottaa härkää sarvista, Kopra totesi.

Uusi asetus muun muassa selventäisi, miten kuormitustekijöitä määritellään, mitataan sekä arvioidaan. Se myös osoittaisi työnantajan velvollisuudet psykososiaalisen kuormituksen ennaltaehkäisemiseksi ja vähentämiseksi.

TYÖTERVEYSHUOLTOA pitää Akavan mielestä myös kehittää työkyvyn ylläpitämiseksi. Osana työterveyshuoltoa täytyisi olla oikeus lyhytpsykoterapiaan. Akava esittää myös säännöllisiä lakisääteisiä työterveystarkastuksia, joiden avulla kuormituksen riskit havaittaisiin nykyistä aiemmin.

Pitkän sairausloman jälkeen paluu töihin on aina haastava tilanne. Akava pitää tärkeänä, että sairausloman aikainen yhteydenpito ja yhteistyö työterveyshuollon kanssa säädetään työnantajaa vahvemmin velvoittavaksi sairausloman aikaisissa tarkastuspisteissä.

– Kun työhönpaluu lähenee, on syytä miettiä, miten se sujuu, ettei tule uusia ongelmia, Korpa huomautti.

Työtä on Akavan mukaan tarvittaessa muokattava työkykyä vastaavaksi ja työntekijän oikeutta osa-aikatyöhön on vahvistettava.

TYÖHYVINVOINNIN tilannetta arvioivat Akavan tilaisuudessa puheenjohtaja Jenni Karsio Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentiasta, erityisasiantuntija Riikka Sipilä Suomen Ekonomeista ja lakiasiainjohtaja Ulla Walli Opetusalan ammattijärjestö OAJ:sta.

He kertoivat, että kuormitusta aiheuttaa muun muassa resurssipula, liiallinen työn määrä ja se, ettei työstä ehdi palautua kunnolla. Työn imun vähenemisestä ja kovasta kuormituksesta kertovat myös liittojen jäsenkyselyt.

– Eettinen kuorma on suuri, kun työtä ei pysty tekemään niin hyvin kuin haluaisi. Lasten ja nuorten pahoinvointi näkyy myös luokkahuoneessa, OAJ:n Walli huomautti.

Talentian jäsenistä joka neljäs kokee, ettei ala ole houkutteleva. Karsio muistutti, että työolobarometrin mukaan työntekijät pitävät työtään tärkeänä.

– Mutta resurssien puute uhkaa työhyvinvointia. Alan houkuttelevuus taas hoituisi kunnon palkkauksella ja työoloilla kuntoon.

Ekonomien Sipilä näki ongelmana myös sen, että työ seuraa perässä myös vapaa-ajalle.

He näkevät laadukkaan johtamisen ja työn oikeanlaisen mitoituksen tärkeimpinä keinoina ratkaista ongelmia.

Psyykkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen nousee yhä tärkeämmäksi, he arvioivat. Työterveyden rooli ja yhteistyö työpaikan kanssa korostuu siinä.

– Jos satutat selkäsi, menet fysikaaliseen hoitoon. Mutta jos mieli alkaa järkkyä, ei tiedetä, mitä tehdä. Mielenterveyden riskejä ei osata tunnistaa vielä riittävän hyvin. Mutta meillä on Suomessa myös pärjäämisen kulttuuri, ongelmista ei puhuta ja ne tulevat esille vasta, kun kaikki romahtaa, Sipilä kuvaili.

Kolmikko pitää myös hyvin tärkeänä koko työyhteisön tukea, myötätuntoista ilmapiiriä, kun pitkään mielenterveyden häiriön takia ollut palaa takaisin töihin. He myös kannattavat esimerkiksi Akavan ehdottamia lakisääteisiä tarkastuspisteitä, koska laki velvoittaa paremmin kuin hyvät aikomukset.

– Hallitus vie monia asioita eteenpäin vauhdikkaasti, mutta työhyvinvoinnin parantamisessa pitäisi laittaa turbovaihde päälle, Talentian Karsio lähetti viestin hallitukselle.