Näin on ollut apulaisoikeuskanslerin mukaan siitä huolimatta, että apulaisoikeuskansleri on jo kiinnittänyt ulkoministeriön huomiota asiaan kesäkuussa 2024 antamallaan ratkaisulla.

Asia oli tullut vireille niin kanteluina kuin apulaisoikeuskanslerin omana aloitteena.

Apulaisoikeuskansleri näkee tiedotteensa perusteella, että epäselvät lausunnon antamisohjeet ovat olleet omiaan heikentämään kantelijan perustuslaissa turvattua osallistumisoikeutta, eivätkä ohjeet ole olleet hallintolain vaatimusten mukaisia.

Apulaisoikeuskansleri arvioi, että ulkoministeriön menettely osoittaa kokonaisuudessaan joko huolimattomuutta tai välinpitämättömyyttä – tai molempia – perustuslaissa ja hallintolaissa säädettyjen velvoitteiden noudattamisessa.

Jättäessään velvollisuutensa täyttämättä, ulkoministeriö ei ole edistänyt yksilöiden mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Ulkoministeriön menettelyn voidaan pikemminkin arvioida vaikeuttaneen osallistumisoikeuksien käyttämistä.

ASIAN taustaa käydään läpi yksityiskohtaisesti apulaisoikeuskanslerin viime viikkona julkaistussa päätöksessä.

Lausuntopalvelussa on syyskuussa 2024 ollut vireillä ulkoministeriön asia, jota koskevat lausunnon antamisohjeet vaikuttavat olleen epäselvät. Niiden perusteella oli pääteltävissä, että lausunnon voisi antaa vain lausuntopalvelu.fi:n kautta.

Oikeuskanslerinvirastoon saapuivat muun muassa myös lokakuussa päivätty samaa asiakokonaisuutta koskeva kantelu ja siihen liittyvä lisäkirje.

Kantelija arvosteli ulkoministeriötä, koska lausuntopyynnön yhteydessä lausuntopalvelussa julkaistuissa lausunnon antamisohjeissa ei ollut mainintaa lausunnon antamisesta sähköpostitse.

Lisäksi kantelija kertoi, ettei hänen sähköpostitse antamaansa lausuntoa ollut tallennettu lausuntopalveluun eikä ulkoministeriö myöskään ollut vastannut hänen asiaa koskevaan tiedusteluunsa.

Apulaisoikeusministeriön ratkaisussa käydään yksityiskohtaisesti läpi kantelua ja myös sitä, miten ulkoministeriö puolustaa ja perustelee omia ratkaisujaan muun muassa inhimillisellä erheellä.

Kootusti apulaiskansleri kuitenkin näkee, että ulkoministeriön lausuntopyyntöjen yhteydessä lausunnonantajille lausuntopalvelussa julkaisemat ohjeet lausunnon antamisesta ovat
olleet epäselviä ja osittain virheellisiä.

Apuolaisoikeuskansleri ilmoittaa pitävänsä moitittavana, että ”ulkoministeriö on toiminnallaan toistuvasti rikkonut hallintolain velvoitteita”.

”Ottaen huomioon se, että olen jo ulkoministeriötä koskevassa ratkaisussani 14.6.2024 OKV/1007/10/2024 kiinnittänyt ulkoministeriön huomiota perustuslaissa säädettyjen osallistumisoikeuksien ja hallintolain hyvän hallinnon periaatteiden turvaamiseen lausuntopyyntöjen yhteydessä, on ulkoministeriön laiminlyöntejä, virheitä ja passiivisuutta pidettävä toistuvana. Ulkoministeriön menettely osoittaakin kokonaisuudessaan joko huolimattomuutta tai välinpitämättömyyttä – tai molempia – hallintolaissa ja perustuslain 14 §:n 4 momentissa säädettyjen velvoitteiden noudattamisessa. Jättäessään nämä velvollisuutensa täyttämättä, ulkoministeriö ei ole edistänyt yksilöiden mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Ulkoministeriön menettelyn voidaan pikemminkin arvioida vaikeuttaneen osallistumisoikeuksien käyttämistä”, apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen toteaa.