Kolumnit
26.12.2024 12:00 ・ Päivitetty: 26.12.2024 12:44
Toivon, että muutkin ajattelisivat iltaisin Ståhlbergia
Ennen itsenäisyyspäivää juttelin sotaorpona kasvaneen äitini kanssa. Hän puhui siitä miten väärältä ja surulliselta tuntuu, että itsenäisyyspäivänä Helsingin kaduilla marssivat isänmaallisuuden symbolit kaapanneet fasistiset liikkeet.
Suru jäi painamaan mieltäni. Itsenäisyyspäivän pitäisi olla yhteinen ja arvokas juhla, mutta tällä hetkellä juuri siihen kiteytyy surua, joka liittyy koko yhteiskunnan tilaan.
Aikana, jolloin maailma ympärillä palaa ja suomalaisen yhteiskunnan historiallisesti vahvimpia piirteitä – oikeusvaltiota, demokratiaa, luottamusta ja yhdenvertaisuutta – pitäisi vaalia sitkeimmin, tapahtuu aivan muuta.
Hallitus leikkaa köyhimmiltä ja keventää rikkaimpien verotusta tavalla, joka on murentaa kokemusta jaetusta kansalaisuudesta. Samalla fasistiset ja fasismilla ja rasismilla flirttailevat voimat ovat näkyvämpiä kuin pitkään aikaan Suomen lähihistoriassa.
Ihmisoikeuksia, sivistystä ja kulttuuria puolustavat äänet tuntuvat huutavan tyhjyyteen.
Lapuanliikkeen aktiivit sieppasivat entisen presidentin ja tämän puolison.
OLEN viime aikoina ajatellut iltaisin itsenäisen Suomen ensimmäistä presidenttiä K. J. Ståhlbergia. Hän puolusti sitkeästi laillisuusperiaatetta ja toimi päättäväisesti suojatakseen nuorta ja haurasta tasavaltaa sisäiseltä turvallisuusuhalta – äärioikeistolta.
Lisää aiheesta
Oikeusvaltiota vastustanutta äärioikeistoa Ståhlbergin toiminta suututti niin paljon, että lokakuussa 1930 Lapuanliikkeen aktiivit sieppasivat entisen presidentin ja tämän puolison autoon ja kyyditsivät Kulosaaresta Joensuuhun.
ILMAN Ståhlbergin ja hänen hengenheimolaistensa ponnisteluja oikeusvaltion ja laillisuusperiaatteen eteen nuoren Suomen kehitys olisi saattanut olla hyvin toisenlaista.
Hän laittoi itsensä likoon sen puolesta, että olemme saaneet nauttia oikeusvaltion ja demokratian suomista vapauksista ja turvasta.
Sille pohjalle sotien jälkeisessä Suomessa rakennettiin hyvinvointivaltiota, johon sisältyi ajatus jokaiselle kuuluvasta arvosta – vaikkei se koskaan toteutunut täydellisesti.
NYT Suomi joutuu taas etsimään suuntaansa radikaalin epävarmuuden ajassa.
Maailmassa on enemmän konflikteja kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen, autoritääriset hallinnot nousevat ympäri maailman ja ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkeen elämään.
On uskottava, että meillä on keinot ratkaista tämän ajan valtavat ongelmat ja rakentaa tulevaisuutta, johon kuuluu myös valoa ja mahdollisuuksia. Oikeusvaltiota, yhdenvertaisuutta tai jakamatonta ihmisarvoa romuttamalla se ei tapahdu koskaan.
Siksi toivon, että myös muut ajattelisivat iltaisin Ståhlbergia.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.