Tunnelmat tehtaassa ovat ristiriitaiset, kertoo vuodesta 1995 Outokummulla näytteenkäsittelijänä työskennellyt laborantti ja ay-aktiivi Tytti Pernu.

Epäusko ja epätoivo vaihtelevat sen mukaan, millaisia uutisia aamulla herää lukemaan.

1 400 työntekijän tehtaassa reilusti yli 90 prosenttia työntekijöistä kuuluu liittoon, eikä lakkoon menemistä ole tarvinnut erikseen miettiä.

Aiempaa enemmän on kuitenkin käytävä keskustelua syistä, joiden vuoksi lakkoon on mentävä ja liitto toimii niin kuin toimii, Sipilän hallituskauden työnseisauksetkin hyvin muistava Pernu sanoo.

MUUTOKSEN keskustelukulttuuriin ovat tuoneet ennen kaikkea perussuomalaiset, Pernu sanoo. Konsensus työntekijöiden keskuudessa ei ole enää itsestäänselvyys.

Perussuomalaiset ovat profiloituneet ammattiyhdistysliikkeen vastaisilla lausunnoillaan, vaikka toisaalta haluavat esiintyä työväenpuolueena.

– Perussuomalaiset ovat olleet taitavia, kun he ovat saaneet käännettyä mediassa pointin väärään suuntaan.

– Mitä se kannattaa lakkoilla, vaalit on käyty, mitä te oikein pullikoitte. Sellainen puhe on lisääntynyt.

– He vetoavat aina siihen, että työväenpuolueet ovat vaikuttavana voimana ay-liikkeen takana. Niin kuuluu ollakin, kun puhutaan työväenliikkeestä ja ammattiyhdistysliikkeestä, Pernu muistuttaa.

Osittain kyse saattaa olla tietämättömyydestä, Pernu arvelee. Hallituksen ajamia heikennyksiä ei esimerkiksi heidän työpaikallaan nähdä heti.

– En ymmärrä, miten älykkäät ihmiset voivat argumentoida sillä, että esimerkiksi ensimmäisen sairauspäivän muuttaminen palkattomaksi ei vaikuta meihin, koska se on meillä työehtosopimuksessa.

– Työehtosopimukset neuvotellaan kerran vuodessa. Kaikki siihen sisältyvät asiat avataan joka ikinen kerta sillä kierroksella, ja kaikki pitää neuvotella uusiksi. Kun lainsäädäntöön betonoidaan tällaisia asioita, totta kai se antaa työnantajapuolella etulyöntiaseman.

Jos teknologiateollisuuden sopimuksessa halutaan säilyttää palkallinen sairaspäivä, se joudutaan pahimmassa tapauksessa tavalla tai toisella ostamaan työehtosopimukseen, Pernu pelkää.

– Ei työnantaja sitä hyvää hyvyyttään anna, jos lainsäädäntö sallii tehdä toisin.

ORPON hallituksen työelämäheikennysten pahimpana yksityiskohtana Pernu pitää paikallisen sopimisen vapauttamista.

– Jos se saadaan vietyä läpi, se romuttaa yleissitovat työehtosopimukset. Se vaikuttaa voimakkaasti meidän lastemme ja tulevien sukupolvien työelämään.

Pernun mukaan paikallista sopimista havittelevat ennen kaikkea Suomen Yrittäjät ja Elinkeinoelämän keskusliitto, jotka haluavat sopia paikallisesti nykyisiä työehtosopimuksia huonommin.

– Meidänkin tehtaallamme on tehty lukemattomia paikallisia sopimuksia nykyisten työehtosopimusten puitteissa. Nyt tämä ei riitä työnantajapuolelle. Ne haluavat, ettei sopijaosapuolen tarvitse olla luottamusmies eli koulutettu henkilö. Ne haluavat itse määritellä kenen kanssa sovitaan ja mistä sovitaan.

– Siinä tulee olemaan vain mielikuvitus rajana, millaista työelämä tulee olemaan vaikka kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua.

Jos Orpon hallituksen linja olisi rehellisesti kerrottu äänestäjille ennen eduskuntavaaleja, tulos ei olisi ollut tämä, Pernu arvelee. Nyt valehdeltiin härskisti.

– Puhutaan siitä, että meillä käytiin demokraattiset vaalit ja pulinat pois. Ennen vaaleja ei kukaan varmasti sanonut, että lyödään kaikki työnantajan päiväunet pöytään ja toteutetaan ne. Että käykö tämä.

Pernu on huomannut, että monia perussuomalaisten duunariäänestäjiä ottaa niin paljon päähän, etteivät he halua ajatella koko asiaa.

– En tiedä, tiesivätkö he itsekään mihin pääsivät, kun joutuivat kokoomuksen kanssa samaan hallitukseen ja Purra kuvittelee olevansa uusi Thatcher.

NYKYISESSÄ tilanteessa riittää ay-aktiiveille haastetta. On kerta toisensa jälkeen jaksettava ja osattava keskustella syistä, joiden vuoksi tässä ollaan. Mikä saa jaksamaan tässä ilmapiirissä?

– Meillä ei ole varaa antaa periksi. Emme voi luovuttaa nyt. Tämä on vähän niin kuin viimeinen taisto.

Pernun mielestä Orpon hallitus hyökkää perimmäistä järjestelmää vastaan, sitä, että molemmat osapuolet, työnantajat ja työntekijät, ovat järjestäytyneitä ja pystyvät sopimaan, ettei suomalainen työelämä ole villi länsi.

– Tässä puolustetaan sitä oikeutta, että työntekijöillä on sananvalta korkeammassa pöydässä, samoin kuin työnantajalla. En usko, että kaikki työnantajatkaan ovat sitä mieltä, että tämä on mennyt niin kuin Strömsöössä.

– Nyt pikkuisen kirpaisee ja joku voi menettää lomapäiviä, kun tulee monia lakkopäiviä kuukaudessa ja rahallista tappiota. Vaihtoehtona on se, että se maksetaan tulevaisuudessa repaleisena työelämänä, jossa ei pahimmillaan ole enää mitään sääntöjä.

-Meidän lapsemme ja lapsenlapsemme tulevat elämään siinä maailmassa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Tytti Pernu on työskennellyt Outokummulla melkein 30 vuotta.

PERNU muistuttaa ennen eduskuntavaaleja käydystä velkakeskustelusta, jossa peloteltiin jälkipolvien maksettavaksi tulevasta velkataakasta.

-Ihmiset eivät huomaa, mitä tässä on tapahtumassa työelämän saralla. Se on tärkeää. Ihminen viettää työpaikallaan suuren osan elämästään. Ei ole ihan sama, millä ehdoilla ja millä mielellä työpaikalla ollaan.

Pernu ihmettelee, miten Orpon hallituksella on varaa kikkailla ideologisista syistä työelämäasioilla ja aiheuttaa turbulenssia.

– Oikeasti meidän pitäisi keskittyä siihen, miten saamme tänne lisää suomalaisia. Se, että meidän väestömme ikääntyy, ei ole yhdenkään duunarin syy.