Alun perin lakia oli tarkoitus käsitellä jo vuoden alussa. Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Maija Iles sanoo, että lakiesityksen esittäminen eduskunnalle on viivästynyt monesta eri syystä.

-  Valmisteluhanke pääsi käynnistymään vasta loppusyksystä 2021, koska lainvalmisteluresurssit olivat pitkälti sidottuna korona-asioihin. Viime keväänä lausuntopalautteen perusteella taas katsottiin, että valmistelua on vielä syytä jatkaa.

Hallituksen esityksen mukaisesti uuden translain on tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2023.

Eduskunnassa on vireillä myös Oikeus olla -niminen kansalaisaloite translain uudistamiseksi. Sen yksi merkittävimmistä eroista hallituksen esitykseen on se, että sukupuolen oikeudellista vahvistamista esitetään ilmoitusasiaksi kaikille 15 vuotta täyttäneille. Tätä nuorempien kohdalla vahvistamiseen vaadittaisiin aloitteen mukaan huoltajan suostumus.

Ileksen mukaan eduskunta tekee päätöksen siitä, käsitelläänkö hallituksen esitystä ja kansalaisaloitetta toisistaan erillään vai yhdessä.

HALLITUKSEN ESITYS uudesta translaista sai kevään lausuntokierroksella runsaasti kritiikkiä siitä, että esityksen mukaan sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen sallitaan myös jatkossa vain 18 vuotta täyttäneille. Vaatimus täysi-ikäisyydestä on myös nykylaissa, ja Suomi on saanut tästä noottia muun muassa YK:n ihmisoikeuskomitealta.

Vaatimusta kritisoi lausuntokierroksella suuri osa lausunnonantajista. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen etujärjestöjen lisäksi muun muassa eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL sekä Lastensuojelun keskusliitto huomauttivat 18 vuoden iän vaatimuksesta.

Iles sanoo, että lausuntokierroksella saatu kritiikki on otettu huomioon, mutta esitykseen ei olla ikärajan suhteen tehty muutoksia, koska ikärajasta on sovittu hallitusohjelmassa.

Muun muassa keskustan kansanedustaja Pekka Aittakumpu on julkisessa Facebook-päivityksessään kertonut, että hallitusohjelmassa on keskustan vaatimuksesta sovittu, että translain uudistukseen tulee vaatimus täysi-ikäisyydestä.

HELSINGIN KESKUSTAN puheenjohtaja Harriet Longan mukaan Aittakumpu on antanut puolueessa kasvot antigender-ajattelulle.

-  En tiedä, minkälaiset voimasuhteet eduskuntaryhmässä ovat tässä asiassa (sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen ikäraja) konservatiivien ja liberaalien välillä.

Antigender-liike kieltää muun muassa ajatuksen sukupuolen sosiaalisesta tai kulttuurisesta rakentumisesta sekä vastustaa sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien lisääntymistä.

Lonka sanoo, että kentällä monet ihmiset ovat sukupuolivähemmistöihin liittyvistä asioista hämillään.

-  Silloin tuntuu varmemmalta olla pidättyväinen asioiden muuttamisesta puhuttaessa.

Keskustan kanta sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen ikärajaan perustuu Longan mukaan ainakin osin väärinymmärryksiin sukupuolen juridisesta vahvistamisesta ja lääketieteellisestä korjaamisesta. Toinen keskustalähde arvioi, ettei keskusta ole hallituspuolueista ainut, jolle kysymys ei ole helppo. Hankaluuksia epäillään olevan myös pääministeripuolue SDP:ssä.

Demareissa tämä tunnistetaan vain osin. STT:n haastatteleman demarilähteen mukaan puolueen sisällä käydyistä translakiin liittyvistä keskusteluista on jäänyt sellainen olo, että puolue on antanut täysi-ikäisyyden vaatimuksen jäädä lakiin, kunhan lakiuudistus saadaan kokonaisuutena läpi.

TRANSLAIN UUDISTUKSESTA sekä translasten ja -nuorten oikeuksista käytävää keskustelua hankaloittaa se, että siinä sekoittuvat usein oikeudellinen ja lääketieteellinen prosessi, sanoo Helsingin yliopiston tutkija, dosentti Julian Honkasalo.

Oikeudellisella prosessilla tarkoitetaan sukupuolen oikeudellista vahvistamista eli henkilötunnuksessa olevan sukupuolimerkinnän muuttamista toiseksi hallinnollisen prosessin kautta. Lääketieteellinen prosessi puolestaan viittaa mahdollisiin hormoni- tai leikkaushoitoihin.

Suomessa translain uudistuksessa keskustelua on käyty nimenomaan siitä, tulisiko sukupuolen vahvistaminen oikeudellisesti sallia myös alaikäisille.

-  Kun lääketieteellinen ja juridinen prosessi menevät sekaisin, on helppo luoda tietynlaista paniikkia. Se taas johtaa siihen, että lasten oikeuksista on vaikeaa keskustella monipuolisesti. Silloin ne tahot, jotka haluaisivat tuoda maltillisesti esiin faktoihin perustuvaa huolta, eivät voi esittää sitä, Honkasalo sanoo.

Keskustelu on kärjistynyt ja se näkyy Honkasalon mielestä siten, että ihmisoikeussopimuksista aletaan keskustella kuin ne olisivat mielipideasioita.

-  Kun vähemmistöt peräänkuuluttavat esimerkiksi itsemääräämisoikeutta tai oikeutta elää ilman väkivallan uhkaa, siitä tuleekin keskustelussa yhtäkkiä erityisoikeus ja syntyy virheellinen vinouma, että vähemmistöjen oikeudet olisivat pois enemmistöltä. Se tekee faktoihin perustuvan poliittisen debatin ja reilun argumentoinnin hyvin vaikeaksi.

HONKASALON MIELESTÄ näyttö puhuu vahvasti sen puolesta, ettei 18 vuoden ikäraja sukupuolen oikeudelliselle vahvistamiselle ole perusteltu.

-  Kun olen lukenut näitä taustaselvityksiä, on hyvin vaikea löytää päteviä tutkimustietoon tai ennakkotapauksiin pohjaavia perusteita sille, miksi ikärajan pitäisi olla 18 vuotta.

Hän pohtii, voisiko kyse olla poliittisesta kompromissista. Sellaisia on hänen mukaansa aiemminkin tehty suomalaisessa translainsäädännössä.

Tämänhetkinen, vuodelta 2002 peräisin oleva translaki sisältää vaatimuksen siitä, että vahvistaakseen sukupuolensa toiseksi kuin mihin henkilö on syntymässä määritelty, hänen on esitettävä lääketieteellinen selvitys siitä, että hänet on steriloitu tai että hän on muusta syystä lisääntymiskyvytön.

Uudessa laissa sterilisaatiovaatimuksesta ollaan luopumassa. Honkasalo sanoo, ettei vaatimuksella alkujaan ollut hoitoperustetta eikä se liittynyt transihmisten hyvinvointiin.

-  Se on ollut poliittinen kompromissi. Tässä herää kysymys, että onko tämä (täysi-ikäisyyden vaatimus sukupuolen oikeudelliselle vahvistamiselle) taas poliittinen kompromissi, jotta tämä laki saadaan läpi.

Simu Perälä – STT

Juttua täydennetty kauttaaltaan.