Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Kolumnit

Trump teki historiaa — käytti tätä sanaa ensimmäistä kertaa Yhdysvaltain presidenttien virkaanastujaispuheessa

Solidaarisuus. Siinä sana, jota ei ensimmäisenä yhdistetä Yhdysvaltain uuteen presidenttiin. Hän on tullut tunnetuksi lähinnä solidaarisuudesta itseään kohtaan niin liike-elämässä kuin politiikassa. Kuitenkin tuo sana esiintyi ensimmäistä kertaa Yhdysvaltain presidenttien virkaanastujaispuheiden historiassa viime perjantaina, kuin alleviivaten ristiriitaa käsitteen sisällön ja sen sanojan kanssa.

Demokraatti.fi

Käsitteellä solidaarisuus voidaan hyvin kuvata virkaanastujaisia, sillä tilaisuus on symboloinut perinteisesti yhtenäisyyttä ja yhteistyötä. Valta on vaihtunut hallitusti ja rauhanomaisesti hallinnolta toiselle, Yhdysvaltain presidenttien virkaanastujaiset ovat olleet seremonia, jota koko maailma on ihaillut ja pitänyt esikuvana vuosikymmenten ajan.

He, jotka olivat saapuneet paikalle pitivät yllään kauniisti sanottuna väkinäistä hymyä.

Viime perjantaina tuon esikuvan julkisivu mureni ja tilaisuus edusti yhtenäisyyttä lähinnä retoriikan tasolla. Paikalla toki oli liittovaltion keskeiset poliittiset toimijat ja vaikuttajat, mutta suuri joukko, lähinnä demokraattien kongressiedustajia, boikotoi juhlallisuuksia. He, jotka olivat saapuneet paikalle pitivät yllään kauniisti sanottuna väkinäistä hymyä.

Vallanvaihdon ristiriita ja monen amerikkalaisen epäluulot uutta presidenttiä kohtaan personoituivat Michelle Obamassa. Hänen kasvoillaan ei koko seremonian aikana ollut havaittavissa pienintäkään hymyä, paitsi silloin kun hänen miehensä astui korokkeelle viimeistä kertaa Yhdysvaltain presidenttinä.

Uuden presidentin ”Amerikka ensin” – linja julistaa solidaarisuutta vain Amerikalle ja amerikkalaisille. Kuten presidentti sanoi, ”kansakunta on olemassa palvellakseen kansalaisia.” Presidentin mielestä Yhdysvallat on liian pitkään rikastuttanut panostuksillaan vieraiden maiden kansalaisia, hyläten ne ihmiset joille hänen vaalivoittonsa antoi äänen. Valta on nyt palautettu takaisin kansalle.

Toisella vuosituhannella virkaanastujaisista on tullut ristiriitojen, ei yhtenäisyyden symboli.

Kansa ei kuitenkaan ole yhtenäisenä ottamassa vastaan valtaa. Yhdysvallat on tällä hetkellä jakautuneempi kuin koskaan aikaisemmin sitten sisällissodan. Poliitikkojen ja puolueiden loittonemisesta 1990-luvulla alkanut kahtiajako on nyt jakanut myös suuren osan tavallisista amerikkalaisista konservatiiveihin ja liberaaleihin.

Vallanvaihdoissa Clintonilta Bushille ja Bushilta Obamalle tuo kahtiajako on pahentunut. Toisella vuosituhannella virkaanastujaisista on tullut ristiriitojen, ei yhtenäisyyden symboli. Tässä suhteessa uuden presidentin puheessaan esittämä visio ”kun Amerikka on yhtenäinen, Amerikka on pysäyttämätön,” ei edusta poliittista realismia.

Yhdysvaltain rajojen ulkopuolelle solidaarisuus ei tule enää olemaan ilmaista. ”Etsimme ystävyyttä ja hyvää tahtoa maailman kansakuntien kanssa – mutta teemme sen ymmärtäen, että jokaisen kansakunnan oikeutena on asettaa omat intressit etusijalle.” Kansallinen turvallisuus on muodostanut Yhdysvaltain ulkopolitiikan ytimen, mutta sitä on vahvistettu sitoutumalla puolustamaan liittolaisia ilman ehtoja. Nyt tuo ulkopolitiikan kulmakivi on murrettu maailman suurimpien asevoimien uuden ylipäällikön toimesta.

Mikäli Yhdysvaltain ja amerikkalaisten etu sitä vaatii, liittolaiset ollaan valmiita hylkäämään, elleivät he maksa konkreettisesti suojelustaan. Suojelu voi tulla kalliiksi, sillä Yhdysvaltain uuden ulkopoliittisen linjana mukana tulee myös protektionistinen kauppapolitiikkaa. Yhdysvaltain ryhtyessä muodostamaan suojamuureja taloudelleen ja työllisyydelleen, ei monelle maalle ole merkitystä ovatko he Yhdysvaltain liittolaisia vai vihollisia.

Amerikasta tehdään jälleen suuri. Mutta kysymys kuuluukin: keiden kustannuksella?

Mutta kaikesta huolimatta valta on vaihtunut ja Yhdysvalloilla on uusi presidentti. Hänen myötänsä on jo alkanut uuden solidaarisuuden toteuttaminen Valkoisen talon toimesta presidentin allekirjoitettua ensimmäisenä virkatyönään määräyksen Barack Obaman terveydenhuoltouudistuksen kumoamiseksi.

Tämän jälkeen on tulossa useita sosiaaliturvaan, terveydenhoitoon ja julkiseen koulutukseen liittyviä uudistuksia, jotka tulevat entisestään heikentämään erityisesti vähemmistöjen asemaa Yhdysvalloissa. Kuten presidentti julisti perjantaina amerikkalaisille ”Äänenne, toiveenne ja unelmanne, määrittelevät Amerikan kohtalon.” Hänen johdollaan Amerikasta tehdään jälleen suuri. Mutta kysymys kuuluukin: keiden kustannuksella?

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE