Laajemmalla tasolla hän pitää tuontitullien merkittävimpänä seurauksena niiden aiheuttamaa epävarmuutta.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump allekirjoitti tiistaina Suomen aikaa toimeenpanomääräyksen 25 prosentin tuontitulleista teräkselle ja alumiinille. Tullit tulevat voimaan 12. maaliskuuta.

Määräys koskee muun muassa EU-maita, Britanniaa, Kanadaa ja Meksikoa. Australian kohdalla Trump sanoi harkitsevansa mahdollista poikkeusta terästulleihin.

Merkittäviä suoria vaikutuksia tullien korotuksilla olisi Heiskasen mukaan vasta sitten, jos tulleja tulisi voimaan laajemmin.

-  Totta kai jos tällaisia 25 prosenttiyksikön korotuksia tulee hyvin laaja-alaisesti, niillä alkaa olla kaikkineen jo selvästi talouskehitystä heikentävä ja inflaatiota nostava vaikutus.

Suomen alumiini- ja teräsviennistä Yhdysvaltoihin menee Heiskasen mukaan vain hyvin pieni osa, eivätkä vaikutukset Suomen talouteen siten ole kokonaisuutena merkittäviä, hän arvioi. Suomalaiselle kuluttajalle tullit voivat Heiskasen mukaan näkyä mahdollisesti yksittäisten tuotteiden hinnoissa.

-  Aika paljon suurempia korotuksia tullimaksuihin pitäisi tulla, että niillä alkaisi olla minkäänlaista merkityksellistä vaikutusta kuluttajan näkökulmasta isossa kuvassa.

EUROOPAN komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on sanonut EU:n ryhtyvän tiukkoihin vastatoimiin Yhdysvaltain tuontitullien vuoksi. Myös Heiskanen olettaa EU:n ryhtyvän vastatoimiin.

-  Tämä tuntuu olevan se henki, että kaikki osapuolet reagoivat vastavuoroisesti.

Hän ei kuitenkaan halua lähteä tässä vaiheessa ennakoimaan, millaisia vastatoimet mahdollisesti ovat.

-  Suuruusluokaltaan vastaavan tyyppisiä toimia. Se jää nähtäväksi, mitä ne sitten täsmällisesti ottaen ovat.

Heiskanen ei usko, että nyt tehdyllä päätöksellä olisi suoraa vaikutusta Euroopan keskuspankin EKP:n päätöksiin ohjauskoron laskusta. Hän arvioi kuitenkin, että riski on olemassa molempiin suuntiin.

-  Missään tapauksessa kysymys ei ole pelkästään yksisuuntaisesta riskistä tai mahdollisuudesta, että korot laskisivat enemmän. On mahdollista myös, että inflaatio jää korkeammalle ja tämä ei mahdollista korkojen laskua siten kuin nyt odotetaan, Heiskanen sanoo.

EKP:n on odotettu jatkavan ohjauskorkojensa alentamista.

TRUMP määräsi laajoja tuontitulleja myös edellisen presidenttikautensa aikana. Hän sanoi tuolloin suojaavansa tulleilla Yhdysvaltain teollisuutta, jonka hän uskoi kohtaavan epäreilua kilpailua Aasian ja Euroopan maiden taholta.

Trump on antanut myös ymmärtää, että yhdysvaltalaiset itse hyötyisivät tuontitulleista rahallisesti.

Heiskasen mukaan tutkimukset kuitenkin näyttävät, että suurimman laskun edellisistä tullien korotuksista maksoivat hintojen nousun myötä yhdysvaltalaiset kuluttajat. Hän huomauttaa, että toisaalta osa yrityksistä hyötyy siitä, että liittovaltio kerää enemmän tullimaksuja.

-  Mutta tutkimusten mukaan kokonaisuudessaan näistä tullikorotuksista, mitä tehtiin Trumpin aikana, on ollut kuitenkin haittaa Yhdysvaltain taloudelle.

Miksi Trump sitten jatkaa korkeiden tuontitullien linjalla?

Teoriassa suuri maa voi Heiskasen mukaan myös taloudellisesti hyötyä tuontitulleista.

-  Trumpin hallinnossa varmasti ajatellaan, että näistä joko on heille vähän haittaa tai jopa hyötyä, ja samalla he pystyvät edistämään omia intressejään erilaisissa geopoliittisissa kysymyksissä, hän arvioi.

KULUVALLA kaudellaan Trump on asettanut aiemmin jo tuontitulleja Kanadalle, Meksikolle ja Kiinalle. Kanadan ja Meksikon tuontitulleja tosin lykättiin maaliskuuhun asti.

Trumpin toimien kohdalla on puhuttu välillä myös kauppasodan mahdollisuudesta. Ollaanko nyt luisumassa sitä kohti?

Heiskanen sanoo, ettei itse haluaisi käyttää termejä, jotka lisäävät epävarmuutta tai dramatisoivat tilannetta, sillä rauhallisella suhtautumisella saavutetaan vähiten haittaa.

-  Suurimmat vaikutukset usein tulevat epävarmuudesta ja siihen liittyvästä hermostuneisuudesta, varsinkin jos se leviää rahoitusmarkkinoille.