Ja tuskin löytyy vaalikautta, jolloin puhemiehen toimintaan ei kohdistuisi kritiikkiä.

Tällä kaudella puhemies Jussi Halla-ahon (ps.) toimintaa on kuitenkin arvosteltu lyhyessä ajassa kenties enemmän kuin puhemiesten edesottamuksia yleensä – tai ainakin arvostelu on noussut näkyvästi julkisuuteen.

Sitä on tullut oppositiosta ja siinä on ollut selkeästi kaksi linjaa. SDP on kerännyt Halla-ahon some-kirjoittelua talteen ja ja oppositiopuolueessa katsotaan, ettei se edusta tyypillistä puhemiehen tyyliä ja tapaa. Hänen arvioidaan lähteneen mukaan päivänpoliittisiin taistoihin, mikä ei sovi puhemiehen rooliin. Tämän lisäksi Halla-ahoa on syytetty manipuloivan kyselytunteja poliittisesti. Näin teki käytännössä muun muassa entinen puhemies Matti Vanhanen (kesk.) hiljattain.

Vanhasen mukaan hänen silmiinsä Halla-aho katkaisee usein opposition ryöpytyksen hallituksen kohteliailla kysymyksillä. Toisin sanoen Vanhasen mielestä Halla-aholla olisi tapana pysäyttää opposition aikaansaamat hallituksen kannalta tiukat tilanteet kyselytunnilla päästämällä hallituksen edustaja sopivassa raossa ääneen.

Halla-aho ei näe tässäkään opposition kritiikissä mitään perää.

– Normaalissa maassa normaali media pyytäisi näyttöä väitteiden tueksi eikä ainoastaan toistaisi niitä, mikä sekin on minun mielestä aika oireellista. Minusta on mahdollista esittää väitteitä ilman perusteluja ja media ei millään tavalla tarkista väitteitä, niiden paikkansapitävyyttä. Se on kummallista, puhemies sanoi hiljattain Demokraatille.

DEMOKRAATTI pyysi tietopyynnöllä tilastotietoa kyselytunneista eduskunnan kirjaston tietopalvelulta.

Selkein ja mielenkiintoisin luvuista löytyvä seikka on se, että puhemies Jussi Halla-aho (ps.) johtaa poikkeuksellisen paljon kyselytunteja viimeisen kahden vaalikauden vertailussa.

Demokraatin eduskunnalta saamien tilastojen mukaan Halla-aho oli kyselytunneilla puhemiehenä viime vuonna 27 kertaa, 1. varapuhemies Paula Risikko (kok.) kolme kertaa ja 2. varapuhemies Tarja Filatov (sd.) vain kerran.

Halla-aho on ahkeroinut huomiota herättävän paljon torstaisin suorana televisioitavilla kyselytunneilla myös viime kauden puhemiehistöön verrattuna. Tyypilliseksi mainitusta rotaatiosta on luovuttu, joskaan eduskunnan kirjaston tietopalvelulla ei ollut valmiita tilastoja puhemiesten kyselytuntivuoroista vuodesta 2019 taaksepäin.

Esimerkiksi puhemies Matti Vanhanen (kesk.) johti kyselytuntia vuonna 2022 14 kertaa, 1. varapuhemies Antti Rinne (sd.) 12 kertaa ja 2. varapuhemies Juho Eerola (ps.) 11 kertaa. Johtovastuu jakautui tasaisemmin kuin Halla-ahon aikana.

Prosentteina puhemies Vanhanen johti 2022 34 % kyselytunneista ja Halla-aho viime vuonna peräti 84 %. Varapuhemies Filatovin viime vuoden saldo 3 % on lähihistorian alhaisin.

Eduskunnan kirjaston tietopalvelun luovuttamista tiedoista näkee, että puhemies Halla-aho on johtanut ylivoimaisen enemmistön 2023-2024 puhemieskautensa kyselytunneista.

Petteri Orpon (kok.) hallitus aloitti kesäkuussa 2023, joten ensimmäiset uuden eduskunnan kyselytunnit järjestettiin vasta kesätauon jälkeen, ja kyselytuntien määrä jäi tuona vuonna neljääntoista. Näistä Halla-aho johti itse kymmentä ja varapuhemiehet Risikko ja Filatov molemmat kahta.

Ainakin SDP:ssä on hämmästelty sitä, että Halla-aho vetää itse niin monet kyselytunnit. Syyksi arvellaan muun muassa kyselytuntien televisiointia.

JULKISTA keskustelua herättänyttä puhemiesten mahdollista puolueellisuutta, kuten hallituspuolueiden suosimista eduskunnan kyselytunneilla, on liki mahdoton vahvistaa tai kiistää puheenvuorotilastoja tutkimalla.

Eduskunnan tilastojen mukaan Halla-aho on antanut prosentuaalisesti eniten puheenvuoroja oppositiolle kahden viime kauden puhemiehistöjen jäsenistä (lukuun ottamatta täällä kaudella oppositiossa olevaa Tarja Filatovia). Esimerkiksi puhemies Vanhanen antoi 2019 71 prosenttia, 2020 76 prosenttia ja 2022 80 prosenttia puheenvuoroista oppositiolle, kun Halla-aho on antoi vuonna 2023 83 prosenttia ja vuonna 2024 81 prosenttia. Puhemiehet lukeutuvat kausillaan hallituspuolueisiin. Vanhasen aikana oppositiopuolueisiin kuului vähemmän kansanedustajia kuin Halla-ahon aikana, mikä on myös syytä huomioida vertailua tehtäessä.

Oppositiopuolue SDP:tä edustava Filatov on antanut 2023 ja 2024 87 % ja 91 % puheenvuoroista oppositiolle ja viime vaalikaudella 2021 80 %, mutta tilastojen vertaaminen on vaikeaa, koska Filatov on vetänyt tällä kaudella äärimmäisen vähän (3) kyselytunteja.

Eduskunnan kirjaston tietopalvelun tilastot kertovat kyselytuntien kysymysten määrän ja prosentuaalisen jakautumisen oppositio- ja hallituspuolueille.

Kyselytunneilla pääroolissa on hallitukselle kysymyksiä esittävä oppositio, jonka eduskuntaryhmien tulisi parlamentaarisen tavan mukaisesti saada puhemieheltä puheenvuoroja kansanedustajamääräänsä suhteutettuna. Tosin eduskunnan työjärjestyksen mukaan puhemies myöntää puheenvuoroja ”harkintansa mukaan”.

Puhemiehillä on käytössään edustajakohtainen pitkän ajan tilasto. Siitä näkee, kuinka monta ensimmäistä kyselytuntikysymystä tai heti sitä seuraavia kysymysvuoroja kukin edustaja tai puolue on saanut. Lisäksi täysistunnossa on käytössä paneelit, joista puhemiehet näkevät kutakin yksittäistä debattia kohden graafipalkit. Niistä ilmenee, kuinka paljon kukin puolue on saanut puheenvuoroja.

JOS opposition ryhmät muodostavat yhdessä 100 prosenttia, suurimman oppositioryhmän SDP:n (43 edustajaa) osuus kuluvan vaalikauden kyselytunneilla jaettavista puheenvuoroista tulisi olla 47,2 prosenttia, keskustan (22 edustajaa) 24,2, vihreiden (13 edustajaa) 14,3 ja vasemmistoliiton (11 edustajaa) 12,1 prosenttia.

Yhden edustajan eduskuntaryhmien, Hjallis Harkimon Liike nytin ja perussuomalaisista irtautuneen Timo Vornasen osuus on yhteensä 2,2 (1,1) prosenttia.

Kuten mainittua, oppositiopuolueiden osuus kyselytunnin kysymyksistä on kuluvalla vaalikaudella ollut yli 80 prosentin luokkaa. Hallituspuolueet ovat saaneet runsaat 18 prosenttia kysymyksistä.

SDP on tehnyt myös omaa kyselytuntitilastointiaan, jonka luvut vaikuttavat pistokokein tarkasteltuna noudattelevan eduskunnan laatimia tilastoja. Jos kyselytuntikysymyksiä jaettaisiin tasan opposition voimasuhteiden mukaan, SDP:n yllä esitellystä osuudesta on eduskuntaryhmän tilastoinnin mukaan tällä kaudella toistaiseksi toteutunut 42,55 prosenttia, joten ryhmien kokoon suhteutetusta osuudesta ollaan puolueen laskelmien mukaan jäljessä 4,65 prosenttiyksikköä.

MUUT oppositioryhmät ovat ryhmäkoon perusteella tapahtuvan jyvityksen suhteen edellä tavoitteestaan.

Toiseksi suurin oppositioryhmä keskusta on omaa osuuttaan 0,8 prosenttiyksikköä edellä.

Vihreät on osuudestaan edellä 0,5 ja vasemmistoliitto 1,8 prosenttiyksikköä.

Mikäli SDP:n tilastointiin on luottaminen, parhaiten menee Harkimon Liike nytillä, jota on muistettu puhemiesaitiosta taajaan. Harkimon yhden hengen oppositioryhmä on saanut 2,4 prosenttiyksikköä enemmän kysymyksiä suhteelliseen kokoonsa nähden. Eduskunnan tilastoinnista, jossa vertaillaan prosentuaalisesti kaikkien eduskuntapuolueiden saamia kyselytuntikysymyksiä, Liike nytille annettujen puheenvuorojen määrässä kahden viime vaalikauden aikana ei ole suurta prosentuaalista eroa eri puhemiehistön jäseniä verrattaessa. Tämä puolestaan johtunee siitä, että puhemiehet pyrkivät siihen, että kaikki puolueet pääsisivät kyselytunnilla ääneen. Tämä voi hyödyttää pikkupuolueita.

Toisaalta niin Liike nytin Harkimo kuin oman eduskuntaryhmänsä Timo Vornanen (tv.) ovat ilmaisseet pettymystään kyselytuntikohtelusta.

Kysymysten määrä kyselytunnilla vaihtelee 20:n ja runsaan 30 välillä, keskimäärin kysymyksiä esitetään noin 25. SDP:n liki 5 prosenttiyksikön takamatka tarkoittaa keskimäärin noin yhtä saamatta jäänyttä kysymystä kyselytuntia kohden. Asia on pieni, mutta oppositiopuolueissa sen luonnollisesti ajatellaan kertaantuessaan suurenevan.

SDP:n tapauksessa puhemies Jussi Halla-ahon nähdäänkin suosivan jonkin verran muita oppositioryhmiä suurimman oppositioryhmän kustannuksella.

Toisaalta SDP on tällä kaudella paljon isompi ryhmä kuin toiseksi suurin oppositioryhmä keskusta, kun taas viime kaudella kokoomus ja perussuomalaiset olivat tasavahvoja. Vaikka SDP:ssä laskettaisiin piiruntarkasti opposition voimasuhteita, voi olla, että ryhmän suuri koko vaikuttaa kysymysten määrään myös negatiivisesti. Niitä voidaan tasata SDP:n osuudesta. Tämä on kuitenkin puhdasta spekulointia.

SDP:n laskelmien mukaan puolueen eduskuntaryhmän jäsenet ovat saaneet tämän kauden kyselytunneilla keskimäärin noin 9 puheenvuoroa, kun esimerkiksi vasemmistoliiton vastaava luku on 12. SDP:n ryhmässä puheenvuorot jakautuvat yhdestä puheenvuorosta puheenjohtaja Lindtmanin ja ryhmäpuheenjohtaja Tuppuraisen useampiin kymmeniin.

PUHEMIES Halla-ahoa ei ole arvosteltu siitä, että hän antaisi oppositiopuolueille kokonaisuutenaan liian vähän puheenvuoroja. Kyse kritiikissä on ollut nimenomaan siitä, että hänen on arvosteltu katkaisevan opposition kyselytuntirummutuksen antamalla kysymysvuoron välillä kesken kuumentuneen debatin hallituspuolueelle tai toiselle oppositiopuolueelle. Oppositiossa, ainakin SDP:ssä, nähdään, että Halla-aho voisi näin toimimalla päästää esimerkiksi hallituksen ministerin pälkähästä.

Eduskunnan kirjaston tietopalvelulta on saatavissa tilastot, joihin on kirjattu kyselytuntikohtainen kysymysten järjestys sen mukaan, esittääkö kysymyksen hallitus- vai oppositiopuolueen kansanedustaja. Tapana on, että suurimman oppositiopuolueen edustaja avaa kyselytunnin ja ryhmä saa sen jälkeen mahdollisuuden joihinkin vastauspuheenvuoroina tunnettuihin jatkokysymyksiin.

Eri puhe- ja varapuhemiesten tilastoja kahden viime vaalikauden aikana vertaamalla ei ole havaittavissa suuria eroja siinä, missä vaiheessa puhemiehistön jäsen antaa ensi kerran kysymysvuoron hallituspuolueen edustajalle. Halla-ahon toiminta ei tässä erotu muusta puhemiehistöstä.

Parhaimmillaan oppositiopuolueet ovat saaneet viime vaalikaudella (2019-2023) 24 kysymystä peräkkäin. Joskus kyselytunti on avattu suoraan hallituspuolueen kysymyksellä.

KYSELYTUNTEJA vertailtaessa on huomioitava myös niiden aihe. Esimerkiksi varapuhemies Antti Rinne antoi ensimmäisen kysymyksen suoraan hallituspuolueen Erkki Tuomiojalle (sd.) ulko- ja turvallisuuspolitiikan tilanteeseen ja varautumiseen keskittyneellä kyselytunnilla 9. maaliskuuta 2022. Aihe ei hiljattain laajentuneen Ukrainan sodan vuoksi herättänyt hallituksen ja opposition välistä vastakkainasettelua.

Toisaalta puhemies Matti Vanhanen antoi oppositiolle 24 kysymystä putkeen 20. lokakuuta 2022. Tuolloin perussuomalaiset kysyivät katujengeistä, ja silloinen toiseksi suurin oppositioryhmä kokoomus venäläisten turvallisuuskohteiden läheltä hankkimista kiinteistöistä.

Maaliskuun 21. päivä 2024 puhemies Jussi Halla-aho antoi pääoppositiopuolue SDP:lle kolme kysymystä ja siirsi sen jälkeen puheenvuoron kokoomuksen Sari Sarkomaalle. Koska Sarkomaa ei puheenvuorossaan esittänyt lainkaan kysymystä, Halla-aho antoi kysymysvuoron keskustalle, joka esitti kysymyksensä sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juusolle (ps.).

SDP sai kuitenkin tämän jälkeen jatkaa keskustelua omasta aiheestaan.

SDP:n kysymys koski tuolloin pienituloisilta tehtäviä leikkauksia ja perussuomalaisten petettyä vaalilupausta.

7. marraskuuta 2024 Halla-aho antoi oppositiolle 20 kysymystä putkeen. Tuolloin aiheena oli Risto Murron kasvutyöryhmän julkisuuteen vuotanut listaus 500 kasvutoimesta, jolla oppositio pääsi höykkyyttämään valtiovarainministeri Riikka Purraa (ps.).

SDP:SSÄ on koettu Halla-ahon laimentavan kyselytunnin jännitettä siten, että puheenvuoro annetaan kesken SDP:n aiheen käsittelyn toiseksi suurimmalle oppositiopuolue keskustalle. Keskusta on voinut saada kysymyksen SDP:n kysymyksestä käytävässä keskustelussa sen lisäksi, että puolueella on myöhemmin oma kysymysvuoronsa.

Menettelyssä ei sinänsä ole mitään kummallista, mutta joissakin tapauksissa tulokulman aiheeseen on koettu poikkeavan niin paljon, että keskustelu olisi lässähtänyt. Tähän liittyvää kritiikkiä on kuitenkin todella vaikeaa todentaa tilastoista. Kokemus jännitteen katkaisemista on subjektiivinen. Halla-aholla ei voi myöskään olla etukäteiskäsitystä siitä, pitääkö keskustan kysymys jännitettä yllä vai ei. Toki keskusta on tällä kaudella pyrkinyt olemaan korostetun rakentava oppositiovoima.

Esimerkiksi kyselytunnilla 9. marraskuuta 2023 SDP:n Elisa Gebhard kysyi hallituksen pyrkimyksistä helpottaa määräaikaisten työsopimusten solmimista. SDP:ssä muutoksen katsottiin lisäävän muun muassa naisvaltaisten alojen pätkätöitä. Puhemies Halla-aho antoi viidennen kysymyksen aiheesta keskustan Petri Honkoselle, joka ryhtyi kehumaan hallituksen työmarkkinoille kaavailemia joustoja.

– Kysynkin nyt: kuinka esimerkiksi tämä paikallinen sopiminen etenee hallituksen valmistelussa, ja voidaanko yrityksille kertoa pian hyviä uutisia tästä? Honkonen kysyi.

Työministeri Arto Satonen (kok.) kiitti Honkosta “erittäin hyvästä kysymyksestä”.

Tämän jälkeen SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen jatkoi puhumalla työelämää heikentävistä hallituksen uudistuksista.

SDP sai tuolla kyselytunnilla yhteensä 10 kysymystä, mikä vastasi 47 % opposition kysymyksistä. Määrä oli poikkeuksellinen suuri syksyn 2023 SDP:n kalkyloimaan keskiarvoon verrattuna. Puolueen omien laskelmien mukaan syksyn keskiarvo jäi opposition kyselytuntien kysymyksiin suhteutettuna 39,5 prosenttiin, mikä oli 7,5 prosenttiyksikköä SDP:n eduskuntaryhmän kokoon suhteutettua määrää vähemmän.

KIISTÄESSÄÄN entisen puhemiehen Matti Vanhasen kritiikkiä Halla-aho on todennut, että hänen toimintapansa eivät eroa Vanhasen toimintatavoista millään tavoin paitsi siltä osin, että hän kunnioittaa ryhmien kokosuhteita.

– Vanhanenhan johdonmukaisesti antoi enemmän puheaikaa kokoomukselle kuin perussuomalaisille, vaikka perussuomalaiset olivat suurin puolue. Itse pidän hyvin tarkkaan kiinni siitä, että ryhmien saama puheaika vastaa niiden kokoa, Halla-aho sanoi viime viikolla puhemiesten mediatilaisuudessa.

Eduskunnan tilastoinnin mukaan Vanhanen antoi perussuomalaisille 27 prosenttia puheenvuoroista vuonna 2019, vuonna 2020 ja 2022 kumpanakin osuus oli 34 prosenttia.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä oli oppositiokaudella 2019-2023 suurempi kuin kokoomuksen. Eduskuntavaaleissa perussuomalaiset sai 39 paikkaa ja kokoomus 38 paikkaa. Paikkamäärät kuitenkin elivät sillä 2020 Ano Turtiainen erotettiin ps:n eduskuntaryhmästä, jolloin pääoppositiopuolueilla oli yhtä paljon kansanedustajia. Kokoomuksen ryhmässä aiemmin ollut Wille Rydman puolestaan siirtyi 2023 alussa muutama kuukausi ennen eduskuntavaaleja perussuomalaisten eduskuntaryhmään. Kokoomuksen ryhmästä hän oli eronnut jo kesällä 2022.

Halla-aho on vain osin väitteessään oikeassa, sillä vuonna 2019 Vanhanen antoi kokoomukselle 28 prosenttia kyselytunnin kysymyksistä eli prosenttiyksikön enemmän kuin perussuomalaisille. Vastaavat luvut vuosilta 2020 ja 2022 ovat kokoomuksen osalta kuitenkin 31 prosenttia ja 33 prosenttia, joten näinä vuosina perussuomalaiset sai enemmän kysymysvuoroja Vanhaselta.

ANU Vehviläinen (kesk.) toimi puhemiehenä kesäkuusta 2020 helmikuun alkuun 2022. Kun Turtiainen oli erotettu perussuomalaisten ryhmästä, kokoomuksen ja perussuomalaisten voimasuhteet olivat tasan. Tämä näkyy hyvin Vehviläisen työstä sillä 2020 hän antoi 31 prosenttia kysymyksistä perussuomalaisille. Vuonna 2021 osuus oli 30 prosenttia. Vastaavat kokoomuksen luvut olivat 30 prosenttia ja 31 prosenttia. Näissä eduskunnan kirjaston luvuissa prosenttiluku on laskettu suhteessa kaikkiin eduskuntapuolueisiin, eli luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia SDP:n omiin pelkästään opposition voimasuhteita käsitteleviin lukuihin.

Viime vaalikaudella SDP:llä oli ensimmäisen varapuhemiehen paikka. Sillä istuivat niin Tuula Haatainen, Antti Rinne kuin Tarja Filatov. Kaikkien heidän vuoroillaan oppositiopuolueista kokoomus sai keskimäärin enemmän kysymysvuoroja kuin perussuomalaiset, joten Halla-ahon kritiikki osuisi paremmin sd-puhemiehiin kuin Vanhaseen. Esimerkiksi Antti Rinteen osalta tilastot vuosilta 2020-2021 ovat kokoomuksen eduksi 33-29 prosenttia, 36-35 prosenttia ja 32-34 prosenttia.

Toinen varapuhemies Juho Eerola (ps.) puolestaan antoi perussuomalaisille hivenen enemmän puheenvuoroja kuin kokoomukselle vuosina 2019-2022.

Viime vaalikaudella eduskunnan puhemiehet antoivat keskimäärin loppukautta kohden enemmän puheenvuoroja oppositiolle riippumatta siitä, edustiko puhemiehistön jäsen hallitus- tai oppositiopuoluetta.

PUHEMIES Jussi Halla-aho ei kommentoinut Demokraatille tätä juttua varten kysymyksiä eduskunnan ja SDP:n tilastointien pohjalta – ei esimerkiksi sitä, että hän johtaa niin monet kyselytunnit itse.

– Ei ole kommentoitavaa, tilastot puhuvat puolestaan. Olen suosinut puheajan jaossa oppositiota enemmän kuin puhemies Vanhanen tai etenkään varapuhemies Filatov viime kaudella. Koska linjastani ei selvästi pidetä, korjaan sitä lähemmäs Vanhasen ja Filatovin käytäntöjä, Halla-aho kuittaa lyhyesti tekstiviestillä.