Neuvottelujärjestöllä on jäseninä 20 liittoa ja tehtävänä yli 60 työehtosopimusta.

YTN:n puheenjohtajisto avasi viime viikolla mediatilaisuudessa, millaiset lähtökohdat sen kannalta neuvotteluissa ovat ja mitä neuvottelujärjestö tavoittelee tällä kierroksella, joka sen osalta jatkuu vielä ensi vuoden puolella.

Ylempien toimihenkilöiden puheenjohtajistoa näyttää hieman harmittavan sen unohtaminen, että YTN edustaa teknologiateollisuuden isointa henkilöstöryhmää. Alan kolmen sopimuksen piirissä on noin 100 000 henkilöä. Kaikkiaan YTN:n toiminnan alla on lähes 180 000 liittojen jäsentä.

YTN:n varapuheenjohtaja, neuvottelupäällikkö Teemu Hankamäki arvioi, että neuvottelujärjestön lähtökohdat nyt käynnistyneelle tes-kierrokselle ovat melko hyvät. Taustalla on menestys viime kierroksella: YTN sai kaikissa sopimuksissaan perhevapaiden pituuden ja palkallisuuden sovituksi kuntoon uudistuneen lainsäädännön mukaisesti.

– Meille ei jäänyt mitään erityistä painolastia edelliseltä tes-kierrokselta. Jos on kovin hankala kierros takana, sieltä voi jäädä vaikka minkälaisia duubioita.

Työmarkkinoilla muisti on sopimusasioissa pitkä ja koetut vääryydet kostetaan, Hankamäki kuvailee hirtehisesti.

OSTOVOIMAN alentuminen ei kuitenkaan voi olla vaikuttamatta neuvottelujen sujumiseen. Hallituksen työelämälainsäädännön muutosten vaikutuksesta Hankamäki ei vielä osaa sanoa, miten ne vaikuttavat vai vaikuttavatko mitenkään. Paikallisen sopimisen laajentaminen yleissitovaan niin sanottuun järjestäytymättömään kenttään tullee kuitenkin esille jokaisessa pöydässä.

Hankamäki esittelee neuvotteluihin vaikuttavaa talousfaktaa: Työn tuottavuuden kehitys on ollut heikkoa finanssikriisin jälkeen ja se on vaikuttanut heikentävästi Suomen kustannuskilpailukykyyn verrattuna tärkeimpiin kilpailijamaihin Euroopassa.

– Kustannuskilpailukykymme on viimeiset seitsemän vuotta perustunut lähes kokonaan palkkakilpailukykyyn. Olemme tehneet relevantteihin kilpailijamaihin nähden erittäinkin maltillisia palkkaratkaisuja. Kauanko näin voi jatkua? Iso kysymys Suomelle on, mistä tähän maahan saadaan suhteessa muihin parempaa tuottavuuskehitystä.

PALKANKOROTUSTEN tasosta YTN:n johto on aika lailla vaitonainen. Puheenjohtaja Samu Salo arvioi, että palkankorotusvaran haarukka on varmaan aika laaja – riippuen siitä keneltä sitä kysyy. Salon vetämä Insinööriliitto ilmoitti jo aiemmin keväällä tavoittelevansa viiden prosentin korotusta.

Kun kyseessä on koko YTN:n kenttä, Salo haluaa oikoa harhakäsityksiä. Yksi sitkeimmistä on se, että yleiskorotukset eivät olisi tärkeitä ylemmille toimihenkilöille.

– Se on niin väärä näkökulma kuin voi olla. Meidän porukassamme 85 prosenttia palkankorotuksista koostuu yleiskorotuksista.

Meriittikorotuksia ei tule samaan tahtiin kuin ennen. Meriittikorotusten saajien määrä on nyt vain 20 prosenttia, kun vielä kymmenen vuotta sitten 40 prosenttia sai vuosittain tämän korotuksen.

YTN lähtee siis hakemaan selvästi ostovoimaa parantavaa palkankorotusta, joka painottuu yleiskorotukseen.

ENSIMMÄISET YTN:n solmimat sopimukset päättyvät marraskuun lopussa. Niihin kuuluvat teknologiateollisuuden, suunnittelualan, tietoalan ja arkkitehtisuunnittelun sopimukset. Eniten esillä on ollut teknologiateollisuuden neuvottelutilanne.

Mitä työnantaja teknon pöydässä tavoittelee, se on jäänyt YTN:n puheenjohtajistolle muutaman neuvottelukerran jälkeen vielä hahmottamatta, joten mitä seuraavaksi tapahtuu on hämärän peitossa.

– Me YTN:ssä olemme aina toivoneet, että sopimukset syntyvät hyvissä ajoin ennen kuin nykyiset umpeutuvat, Salo painottaa.

Ylemmät toimihenkilöt on aina pyrkinyt saamaan neuvotteluissa myös työelämän laatua parantavia asioita läpi. Silloin ei voi unohtaa niiden kustannusvaikutuksia. Varapuheenjohtaja Riku Salokannel pitääkin ongelmallisena sitä, että rahasta ja laadusta ei pystytä puhumaan suunnilleen samaan aikaan.

– Nykyisin neuvottelut ovat menneet siihen, että rahasta puhutaan ihan neuvottelujen kalkkiviivoilla. Silloin järkevästä työelämäpaketista neuvotteleminen on hankalaa.

“TYÖPAHOINVOINTIA saa halvalla”, YTN julistaa. Asiantuntijoiden ja esihenkilöiden työ on jatkuvasti vaativampaa ja sitovampaa.

YTN:n tavoitteena on lisätä ylempien toimihenkilöiden työhyvinvointia ja turvata ostovoima riittävillä palkankorotuksilla. Osaajien hyvinvointi lisää myös tuottavuutta.

– Jos kuuppa on jumissa, ei tuottavia ideoita synny. Tätä eivät työnantajat ota tosissaan, Salo ihmettelee.

Neuvottelujärjestö on nostanut esille muun muassa sen, että työaika kuuluu myös asiantuntijatyöhön, vuosiloman pidentämisen ja pelisääntöjä etätyöhön, joka on asiantuntijatyössä hyvin tyypillistä.

YTN haluaa nostaa esille kolme pointtia hallituksen työelämää koskevista lainsäädäntömuutoksista, koska niillä on kytky työehtosopimusmaailmaan. Hallitus kaavailee lakimuutosta, joka madaltaisi henkilöön liittyviä irtisanomisperusteita.

YTN:llä on aika monta työehtosopimusta, jossa on niin sanottu irtisanomissuojasopimus. Salokannel sanoo, ettei ole tietoa, kuinka vahvasti työnantaja haluaa puuttua tähän työehtosopimuksessa.

– Pelkäämme, että tämä kohdistuu nimenomaan meidän kenttäämme: jos yksilö ei esimerkiksi pääse tulostavoitteeseen, se voi laskea irtisanomiskynnystä.

YTN:n ja Akavan varapuheenjohtajan Ville-Veikko Rantamaulan mielestä paikallisen sopimisen laajentamisessa on monta kysymysmerkkiä.

– Yleissitovuuden säilyminen on oleellinen asia. Akavalaiselta tietoalalta se lähti, ja todennäköistä on, että yleissitovuus on ajan mittaan muillakin aloilla vaarassa.

– Olemme myös nähneet, että luottamusvaltuutetun taitotaso paikalliseen sopimiseen on olematon verrattuna työehtosopimuksen mukaisen luottamusmiehen tietoihin ja taitoihin.

YTN:ssä ihmetellään myös paikallisen sopimisen levittämisestä koko kenttään, myös järjestäytymättömiin.

– Ongelman ydin ovat alle kymmenen hengen yritykset, että miksi siellä ei voida sopia toisin. Miksi paikallisen sopimisen laajennusta ei rajattu niihin, haettu kokemusta sieltä, että kannattaako laajentaa, Rantamaula kysyy.

Tessillä paremmin sopimisen kieltäminen on YTN:n mielestä myös aika kummallinen hallituksen esitys. Asia on esillä, kun hallitus on lyhentämässä lomautusilmoitusaikaa ja luopumassa niin sanotusta takaisinottovelvollisuudesta alle 50 henkilöä työllistävissä yrityksissä.

– Se että lailla säädetään tällaisesta on aika rajua.

TYÖMARKKINOILLA odotetaan kuumeisesti päänavausta. Ylemmät toimihenkilöt toimi tammikuussa 2022 sellaisena. Salokannel painottaa, ettei ole mikään itseisarvo, että YTN pyrkisi tälläkin kertaa avaamaan pään.

– Me suhtaudumme siihen pragmaattisesti. Me pyrimme saamaan sopimuksia aikaiseksi ja meillä ei ole estettä tehdä sopimusta vaikka tällä viikolla, jos päästään asioista yhteisymmärrykseen. Jokainen käy itsenäisesti neuvotteluja.

Hän korostaa, että YTN:n tarkoitus on tulla johtavaksi neuvottelujärjestöksi tässä maassa, joten päänavaajan rooli ei olisi kauhistus.

Milloin sitten päänavaus on tehty ja yleinen linja määritelty? YTN:n puheenjohtajistossa on pohdittu tätäkin.

– Jonkun melko edustavan tahon pitäisi tehdä päänavaus ja jonkun yhtyä siihen samoilla spekseillä. Se alkaisi täyttää päänavauksen määritelmän, Hankamäki sanoo.

JUKO, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö huolehtii Akavassa kuntien, hyvinvointialueiden, valtion, yliopistojen ja evankelis-luterilaisen kirkon asiantuntijoiden ja esimiesten etuja.

YTN ja Juko eivät koordinoi yhdessä virallisesti neuvottelutoimintaansa, koska Salon mukaan julkisen alan sopimukset ovat niin erilaisia kuin yksityisen.

– Toki me keskustelemme asioista Jukon kanssa.

YTN:n puheenjohtajisto painottaa, että mitään juopaa neuvottelujärjestöjen välillä ei ole – saati sitten palkkasotaa.