– Puolustusministerin salkku on erityisen tärkeä tällaisessa ajassa, jossa Venäjä, meidän naapurimme käy sotaa Ukrainaa vastaan. Kaikkea kansainvälistä politiikkaa hallitsee turvallisuusnäkökulma, jossa puolustuspolitiikka on keskiössä, Häkkänen sanoo Demokraatille.

Hän toteaa, että ylin turvallisuusviranomainen eli puolustusministeriö rakentaa nyt Nato-Suomea, puolustusyhteistyötä USA:n ja Ison-Britannian kanssa ja sekä kotimaan vahvaa turvallisuutta.

Puolustusministeriä työllistää myös kokonaisturvallisuus eli se, miten yhteiskunnasta rakennetaan entistä kriisinkestävämpi.

HÄKKÄSEN mukaan on vielä ennenaikaista arvioida, miten tuleva hallitus mahdollisesti käynnistelee perustuslakiarviota, koska Nato-jäsenyys muovaa eri ulko- ja turvallisuuspoliittisten toimijoiden toimintaa.

– Perustuslain pohjaraami antaa toimivaltuudet Nato-ajalle myös.

– Miten käytännöt muotoutuvat vuosien saatossa, pitää tarkastella, aivan kuten perustuslakivaliokuntakin on edellyttänyt.

– Mutta en minä lähde ennakoimaan mitään, onko tarvetta tehdä mitään muutoksia.

Kokoomus on pitänyt esillä sitä, että Suomen kannattaa tavoitella Naton kansainvälisiä toimintoja.

– Isossa kuvassa kansainväliset toiminnot ei ole päällimmäisin asia vaan se, miten Suomi integroituu Natoon, minkälainen puolustusliitosta tulee ja mikä on Venäjä-suhde pitkällä aikavälillä Nato-mailla, Euroopalla ja Suomella.

Suomen intresseissä suurin kysymys seuraavan neljän vuoden aikana onkin Häkkäsen mukaan se, millainen Euroopan uusi turvallisuusjärjestys on.

HÄKKÄNEN pitää selvänä, että Nato-jäsenyyden myötä puolustusbudjetti kasvaa jo luontaisestikin jonkin verran.

Lähivuosina rahoja kohdennetaan paljon maavoimien kehittämiseen. Ilma- ja merivoimien kehittämishankkeet on jo viety pitkälle eteenpäin.

Maavoimien kehittämiseen liittyy Häkkäsen mukaan vahvasti myös integrointi uuteen Nato-maailmaan ja entistä kansainvälisempään puolustuspolitiikkaan.

– Se on iso kysymys.