Aikaisemmin lauantaina valtiovarainministeri Annika Saarikko oli kritisoinut valtion velanottoa keskustan puoluevaltuuston kokouksessa.

– Kun taloudessa menee huonosti, on valtion kannettava vastuuta. Se kertoo siitä, että yhteiskunnan on peruspalveluja tukemalla vahvistettava ihmisten hyvinvointia ja taloudellista kestävyyttä. Tulevaisuusinvestointeihin nojaava talouspolitiikka on toimivaa, Sanna Marin sanoi.

Hänen mukaansa Suomi on onnistunut pehmentämään taloudellista iskua ja sen aiheuttamaa velkaantumista. Velkasuhteen taittuminen, joka vielä vuosi sitten näytti vaativan miljardileikkauksia ja vuosikymmenen aikaa, voi toteutua jo lähivuosina ilman merkittävää sopeutusta.

Hänen mielestään tulevaisuuden hyvän kehityksen kannalta on tärkeää, millaista talouspolitiikkaa Suomi tekee jatkossa. Hän pitää olennaisena, että Suomi on mukana eurooppalaisessa investointiaallossa, joka koskee muun muassa vihreää siirtymää ja digitalisaatiota.

– Signaalit niin Ruotsista, Hollannista kuin Saksasta kertovat, että valtio on ottamassa uudenlaista, aktiivista roolia. Meillä tämä kehitys on ollut käynnissä jo vuoden 2019 eduskuntavaaleista, mutta on aivan keskeistä, jatkuuko se tämän hallituskauden jälkeen. Onko meillä sama suunta Euroopan kanssa, vai ajaudummeko näivettymisen tielle ja menetämme investointeja ja työpaikkoja kilpailijoillemme?

Marin oli huolissaan nopeasti pahentuneesta työvoiman saatavuuden tilanteesta julkisella sektorilla. Osaajapula on ongelma joka puolella Suomea ja se koskee julkisen sektorin lisäksi myös laajasti yksityistä sektoria.

– Osaajapula on todellinen ongelma ja se on muodostumassa esteeksi niin talouskasvulle kuin hyvinvoinnille. Ratkaisut eivät ole yksinkertaisia, sillä kyse on monitasoisesta ongelmasta. Me sosialidemokraatit olemme kuitenkin sitoutuneet tekemään kaikkemme niiden ratkaisemiseksi. Tarvitsemme siis lisää osaajia työmarkkinoille.

Marin painotti hyvien työolojen merkitystä ja työhyvinvointia tukevia toimia sekä työperäisen maahanmuuton lisäämistä.

– Osaajien Suomeen tulon esteenä ei saa olla liiallista byrokratiaa tai muita turhia esteitä. Samalla on huolehdittava, että suomalaisilla työmarkkinoilla pelataan samoilla säännöillä. Työehtoja ja työelämän pelisääntöjä on noudatettava niin, että jokaisen työntekijän asema on turvattu.

Myös ihmisten työkykyyn pitää kiinnittää huomiota. Tässä tärkeässä roolissa Työkanava oy, joka tukee vajaa- ja osatyökykyisten pääsyä työmarkkinoille.

– Jos emme toimi, kustannukset ovat sekä inhimillisesti että taloudellisesti mittavia. Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuosittain useita miljardeja. Keskimäärin noin 50 henkilöä jää päivittäin työkyvyttömyyseläkkeelle ja mielenterveyden sairaudet ovat nousseet yleisimmäksi työkyvyttömyyseläkkeen syyksi.