Suomalaisista 92 prosenttia luottaa tieteentekijöihin paljon tai jonkin verran, ja vielä useampi tieteeseen ylipäätään.

Maailmanlaajuisesti luottamus tieteentekijöihin on keskimäärin runsaat 70 prosenttia, mutta erot maiden välillä ovat suuria. Uzbekistanissa luotto tieteentekijöihin on vankinta, Gabonissa vähäisintä.

– Suomen tuloksissa näkyy perinteinen arvostus koulutusta ja tiedettä kohtaan, ja myös yleinen luottamus kansallisiin instituutioihin, pohtii viestinnän professori Esa Väliverronen Helsingin yliopistosta.

Kyselyn perusteella suomalaiset myös aktiivisesti hakeutuvat tieteen pariin. Runsas puolet noin tuhannesta vastaajasta oli etsinyt tietoa tieteestä edellisen kuukauden aikana. Maailmanlaajuisesti tiedetietoa oli etsinyt vajaa kolmannes ihmisistä.

Erityisen kiinnostuneita ollaan terveydestä ja sairauksista, joista tietoa haki vielä useampi sekä Suomessa että muualla maailmassa.

Tutkijat muistuttavat, että kaikissa maissa ei päästä helposti tiedon lähteille esimerkiksi internetin avulla. Tarvetta tähän olisi, sillä enemmistö maailman ihmisistä janoaa lisää tietoa tieteistä.

Suomessa tiedonhaluisten osuus on lähes 70 prosenttia, kansainvälisesti runsaat 60 prosenttia. Terveysasioista kaipaa jälleen tietoa vielä useampi.

Suomalaiset arvioivat omat tietonsa tieteestä melko korkealle. Vastaajista 66 prosenttia katsoo, että heillä on paljon tai jonkun verran tietoa tieteestä. Muiden maiden keskiarvo on runsaat 40 prosenttia.

Suomalaisten itseluottamus ei ole vailla katetta, sillä esimerkiksi Maailman talousfoorumin mukaan Suomessa tieteen ja matematiikan opetus on huippuluokkaa. Suomalaiset osaavat arvioida melko hyvin tietojensa tason verrattuna erityisesti Yhdysvaltoihin, jossa niitä yliarvioidaan.

Sen sijaan Singaporessa ja Kiinassa osoitetaan aasialaista vaatimattomuutta ja aliarvioidaan oma tiedontaso.

Väestöjä voi verrata myös siinä, kokeeko jotain uskontoa tunnustava tieteen olevan joskus ristiriidassa uskonnon kanssa, ja kumpaan silloin luotetaan enemmän. Suomalaisista kolme viidestä näkee ristiriitaa, ja uskontoon luottaa tällaisissa tilanteissa vain 17 prosenttia.

Esimerkiksi Ruotsissa uskonnon selitykset valitsee 30 prosenttia, Norjassa ja Britanniassa noin 40 prosenttia, Turkissa puolet, Yhdysvalloissa 60 prosenttia ja Pakistanissa lähes kaikki.

– Kymmenisen vuotta sitten Suomessa nousi kohu siitä, että kaikki eivät usko evoluutioteoriaan. Tämän tuloksen perusteella uskonto ei kuitenkaan juuri vaikuta suomalaisten tiedekäsityksiin, Väliverronen summaa.

Tieteen arvostusta selittävät tutkimuksen mukaan tiedeopetusta sisältävä koulutusjärjestelmä sekä väestön osoittama luottamus valtion hallintoon, armeijaan ja oikeuslaitokseen. Yksilötasolla luotto tieteeseen lisääntyy, jos ihminen on saanut koulussa opetusta tieteistä.

Esimerkiksi monessa Afrikan ja Etelä-Amerikan maassa epäillään tiedettä ja sen tuottamia hyötyjä tavallisille ihmisille. Luottamusta nakertavat heikko toimeentulo, suuret tuloerot ja eriarvoisuus.

Vuosi sitten tehty kysely paljastaa myös yksityiskohtia kansalaisten luottamuksesta esimerkiksi maidensa hallituksiin.

– Suomessa luottamus hallitukseen oli esimerkiksi Tanskaa ja Norjaa heikompi, toimittajiinkin luotettiin enemmän. Silloinen hallitus ei näyttäisi olleen kovassa kurssissa.

Wellcome Global Monitor -tutkimuksen haastattelut tehtiin osana Gallup-yhtiön massiivista World Poll -kyselyä. Satunnaisotannalla valitut yli 15-vuotiaat haastateltavat ovat edustava otos väestöistä. Tutkimusta kuvataan tähän asti laajimmaksi selvitykseksi siitä, miten eri maissa suhtaudutaan tieteeseen ja terveyteen.

STT–TARJA REPO