STT pyysi eri alojen merkkihenkilöitä kuvailemaan Suomea ja pohtimaan, miltä maan tulevaisuus näyttää. Sähköpostitse toteutetussa kyselyssä nousivat esille niin sisu, neljä vuodenaikaa kuin jääkiekon vuoden 1995 maailmanmestaruuskin.

– Maa, jonka itsetunto kohosi vähän Keijo Rosbergin ja jääkiekkoilun MM-kullan ansiosta. Maa, jota rakastan, kivuista huolimatta ja juuri siitä syystä, sanoi entinen jalkapalloilija, valmentaja Atik Ismail.

Moni vastaaja korosti luontoa, puhdasta ilmaa ja pohjoisuutta.

– Syvin voima nousee metsästä, merestä, soista, mäistä, kumpareista, joista, järvistä ja niistä peilautuvista sieluista, sanoi näyttelijä Outi Mäenpää.

– Pohjoinen, monen mielestä kaukainen ja kylmä maa, jossa puhutaan vaikeaa, vain pienelle ihmisjoukolle avautuvaa kieltä, mutta joka on ulkoisesti kaunis, fiksu ja sydämeltään lämmin, sanoi kansanedustaja, entinen sisäministeri Päivi Räsänen (kd.).

Moni halusi korostaa sitä, että Suomi on pienestä koostaan huolimatta pärjännyt maailmalla.

– Pienestä kansantaloudesta huolimatta saavutettu isoja kehityskulkuja. Monissa globaaleissa rankingeissa kärjessä, sanoi keihäänheittäjä, olympiavoittaja Tapio Korjus.

Kekkonen ja Aki Kaurismäki mainittiin merkittävinä

Vastaajia pyydettiin nimeämään myös merkittävimpinä pitämiään suomalaisia. Moni nosti tärkeimmäksi Suomen kuudennen presidentin, marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin.

– Suomen johtaja kohtalon sirkkelin iskiessä Suomeen dramaattisimmin ja kauaskantavimmin, kuvaili filosofi Esa Saarinen.

Diplomaatti René Nybergin mukaan Mannerheim on sodan ja rauhan symboli, joka vei Suomen rauhaan kesällä 1944.

Vastauksissa nousi esille myös Linux-käyttöjärjestelmän luoja Linus Torvalds. Torvaldsin luoma käyttöjärjestelmä on läsnä miljardien ihmisten elämässä päivittäin, totesi Pekka Rantala.

– Linus on merkittävästi demokratisoinut teknologiaa luomalla avoimen, kaikkien ulottuvilla olevan alustan ohjelmoinnille.

Merkittävimmäksi nimettiin myös elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki. Jalkapallovalmentaja Atik Ismailin mukaan Kaurismäki kuvaa elokuvissaan suomalaista elämäntapaa ja arvomaailmaa.

– Ne kertovat ihmisen ja yksilön polusta, joka on täynnä elämää tunteiden kirjavassa maastossa. Elokuvien ohjaus, käsikirjoitus ja lavastus jättävät alitajuntaan muiston, joka kestää loppuelämän ajan.

Kyselyssä nousivat esille myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö, presidentti Urho Kaleva Kekkonen, Jorma Ollila, Jean Sibelius, Mikael Agricola, J. V. Snellman ja Paavo Nurmi.

”Olisiko historiassa aika noteerata naisten panos?”

Suomen historia tuntuu joskus koostuvan sodista ja urheilusta, pääosin miesten suorituksista, sanoi vastauksessaan ihmisoikeusasioissa profiloitunut pitkän linjan poliitikko Elisabeth Rehn.

– Olisiko nyt kirjoitettava myönteinen historia, jossa kaikkia hienoja arjen ja työn saavutuksia korostetaan, rauhan työ pääsisi taas kunniaan ja naisten yhteiskuntaa rakentava panos vihdoinkin noteerataan!

Rehnin mielestä merkittävimpiä suomalaisia ovat olleet maan ensimmäiset naisaktivistit. He rakensivat Suomelle tasa-arvon alun, Rehn sanoi.

Hiihtäjä Aino-Kaisa Saarinen nosti esille kirjailija Minna Canthin.

– Tasa-arvon ja naisten aseman edistäjänä hän on vaikuttanut siihen, millainen maa Suomesta on kasvanut. Minna Canth on ollut suuri vaikuttaja siihen, että Suomessa on kehitys kulkenut oikeaan suuntaan jo sata vuotta.

Näyttelijä Outi Mäenpää pitää suurimpana suomalaisena Helvi Sipilää, joka muun muassa valittiin ensimmäisenä naisena YK:n apulaispääsihteeriksi ja oli ensimmäisenä naisena ehdolla Suomen presidentiksi.

– Vaikka hän oli nainen, siis joutui tekemään kaksin verroin miehiin verrattuna töitä päästäkseen eteenpäin, oli hänen uransa huikea.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä ei halunnut nostaa esille ketään yksittäistä ihmistä. Sen sijaan hän kritisoi historian miesvaltaisuutta.

– Historian kirjoituksessa on nostettu vuosien aikana esiin lukuisia merkkimiehiä, naisia vähemmän ja vähemmistöihin kuuluvia tuskin lainkaan.

Helsingin yliopiston sosiaalisen median tutkija, dosentti Janne Matikainen nimesi yksittäisen ihmisen sijaan merkittävimmäksi suomalaiseksi hyvinvointivaltion.

– Se on Suomen menestyksen mahdollistaja ja tulos. Se on kaiken hyvän ruumiillistuma, mutta myös haukkumisen kohde. Kaikki ovat kuitenkin osa sitä, ja kaikilla on suhde siihen.

”Huono-osaisuus syö nuorten tulevaisuudenuskon”

Suomen tulevaisuudesta kysyttäessä moni oli huolissaan. Huolta herättivät muun muassa ilmastonmuutos ja nationalismin kasvu. Monialataiteilija Anssi Kasitonnin mukaan ihmisten asenne määrää sen, mihin suuntaan Suomi muuttuu.

– Toivottavasti rakastavampaan ja hyväksyvämpään suuntaan.

Selvästi eniten vastaajat olivat huolissaan koulutuksen heikkenemisestä.

– Suomi on maailman vähiten epäonnistunut maa, mutta suunnastaan nyt hieman epävarma. Koulutus on ollut tukijalka, jota nyt kuitenkin sahataan. Jotain muuta halutaan tilalle, mutta mitä? pohti Matikainen.

Avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaojan mukaan Suomen tulevaisuus on kiinni koulutuksesta ja tutkimuksesta.

– Suomi on kääntänyt selkänsä koulutukselle, opetukselle ja tutkimukselle jo kohta kahden vuosikymmenen ajan. Jos tilanteeseen ei tule muutosta, siellä viimeisten joukossa me edelleenkin laahustamme – emme tulevaisuutta tekemässä, vaan väkisin tulevaisuutta kohti raahattuina.

Huolta herätti myös eriarvoistuminen ja syrjäytyminen.

– Huono-osaisuus, varsinkin nuorilla, syö tulevaisuudenuskon. Tämä johtaa ongelmiin ja ääriaineksen syntyyn, Matikainen sanoi.

Kyselyyn vastasi yhteensä 19 eri alan vaikuttajaa

STT lähetti kyselyn joukolle eri elämänalueilta tunnettuja suomalaisia ja pyysi ajatuksia suomalaisuudesta ja itsenäisyyden merkityksestä.

Kyselyyn vastasi yhteensä 19 ihmistä. He ovat yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä, filosofi Esa Saarinen, yritysjohtaja Pekka Rantala HMD Globalista, sosiaalisen median tutkija, dosentti Janne Matikainen Helsingin yliopistosta, pitkän linjan diplomaatti René Nyberg, avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja Turun yliopistosta, näyttelijä Outi Mäenpää, entinen Nokia-johtaja ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston työelämäprofessori Anssi Vanjoki, kouluratsastusmestari Kyra Kyrklund, triathlonisti Kaisa Sali, maastohiihtäjä, moninkertainen maailmanmestari ja olympiamitalisti Aino-Kaisa Saarinen, keihäänheittäjä, olympiavoittaja Tapio Korjus, entinen jalkapalloilija, jalkapallovalmentaja Atik Ismail, monialataiteilija, kuvataiteilija Anssi Kasitonni, ilmastonmuutosasiantuntija, ympäristöfysiikan professori Markku Kulmala, ihmisoikeuksissa profiloitunut pitkän linjan poliitikko Elisabeth Rehn, entinen sisäministeri, kansanedustaja Päivi Räsänen, pitkän linjan poliitikko, Euroopan parlamentin jäsen Paavo Väyrynen, tuleva OP:n pääjohtaja, Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja Timo Ritakallio.

STT–JECATERINA MANTSINEN, JAANA VAAHTIO