Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

Tuomioja kaipaa demareilta lisää tekoja

Ella Kaverma

Erkki Tuomioja on yhä terävästi politiikan tekemisen keskiössä. Pitkän uran tehnyt kansanedustaja ja kansalaisvaikuttaja odottaa demareilta tekoja uskottavuuden lisäämiseksi.

Matleena Kantola

– Kun luottamuksen on kerran menettänyt, sitä on vaikea saada enää takaisin. Uskottavuus saavutetaan teoilla. Nyt on seuraavaa vaalikautta varten katsottava, että muiden oppositiopuolueiden kanssa saadaan sellainen yhteinen näkemys, jota ei voi sivuuttaa hallituksessa, Tuomioja painottaa.

Tuomiojan mielestä luokkayhteiskunta on tehnyt paluun, mutta sosialidemokraattisen puolueen synnyttänyt luokkatietoisuus ei ole seurannut perässä. Demareiden hyvät kannanotot ja ohjelmat eivät yksin riitä.

– Edellinen hallituskausi oli surkeaa räpiköimistä, mutta kannattaa huomata että tuloerojen kasvu pysähtyi hetkeksi. Nyt esimerkiksi sote-uudistus toteutetaan tavalla joka jakaa kansaa ja kasvattaa terveyseroja. On järkyttävää, että se mihin asemaan henkilö syntyy, ennustaa järkyttävän hyvin eliniän pituuden, erityisesti miehillä.

Tuomioja ei usko hallituksen politiikan paranevan seuraavan kolmen vuoden aikana, pikemminkin päinvastoin. Opposition työ ei lopu kesken.

– Yhdessä vaalikaudessa voidaan saada niin paljon tuhoa, ettei sitä pystytä korjaamaan. Sote-uudistus, yksityistäminen ja yhtiöittäminen ovat suurimpia uhkia, ja julkisen ohjauksen palauttaminen on iso työ. Luulen, että vaalien pelko pitää hallituksen kasassa.

Nykypolitiikan tekemisen ongelmana on myös politiikan henkilöityminen ja vallan keskittyminen. Tuomiojan mukaan puoluejohtajista on tehty liian itsevaltiaita.

– Ennen puolueet olivat kansanliikkeitä, joita ei johdettu median kautta tai johtajien mahtikäskyillä. Tänä päivänä kaikki pitävät itsestäänselvänä että puolueen puheenjohtaja ratkaisee kuka on hallituksessa, vaikka puolueiden sääntöjen mukaan nämä ovat yhteisiä ja kollektiivisia ratkaisuja.

Joka mediaan tarttuu, se mediaan hukkuu.

Tuomiojan mukaan puheenjohtajan menestykseen vaikuttaa suuresti media, joka nostaa ja tiputtaa poliitikot. Hyvän poliitikon pitääkin osata nähdä mediapelin yli.

– Joka mediaan tarttuu, se mediaan hukkuu. Ei pidä tehdä itsestään mediariippuvaista. Poliitikon täytyy pitää asioista ääntä, mutta pitäisi keskittyä asiaan eikä siihen missä vaiheessa kukin kyynelehtii.

– It’s fine considering the alternative [se on ihan ok, kun ajattelee vaihtoehtoa], heittää Erkki Tuomioja pilke silmäkulmassa, kun kysytään tuntemuksia ylittyvästä seitsemänkympin rajapyykistä.

– En ole tavallisesti viettänyt syntymäpäivääni enkä vietä nytkään. Mahdolliset muistamiset voi osoittaa Historioitsijat ilman rajoja -kansalaisverkoston tukemiseen.

Historian ymmärryksellä on merkitystä rauhanvälityksessä.

Historioitsijat ilman rajoja -verkosto on Tuomiojan intohimo, jonka parissa hän on työskennellyt viimeisen vuoden ajan eduskuntatyön ohella.

– Verkosto perustettiin, koska olen nähnyt miten historiaa väärinkäytetään monissa konflikteissa ja historioitsijat luovat joskus itsekin viholliskuvia. Verkoston ideana on, että historioitsijat antaisivat asiantuntemuksensa ja kokemuksensa konfliktien purkamiseen. Historian ymmärryksellä on merkitystä rauhanvälityksessäkin, Tuomioja sanoo.

Vastakkainasettelujen purkaminen ei saa jäädä rauhansopimukseen, sillä jos historialliset väärinkäsitykset jäävät elämään, konflikti voi tulla uudestaan koska tahansa. Konfliktien jälkihoidossa historioitsijoilla onkin tärkeä osuus.

– Yhtenä teemana konferenssissamme oli rauhan saaminen Lähi-itään. On tärkeää kirjoittaa Palestiinan ja Israelin historiaa niin että molemmat osapuolet voivat tunnistaa historian tarinan omakseen.

”Ilman rajoja” tarkoittaa, että verkostossa halutaan tehdä historioitsijoiden yhteistyötä kansallisuudesta riippumatta.

– Historiaa kirjoitetaan aina kansallisesta lähtökohdasta, mutta ensimmäinen askel olisi perehtyä naapureiden ja muiden tapaan käsitellä historiaa. Muiden maiden tapaa käsitellä historiaa ei aina tarvitse hyväksyä, mutta se pitää tuntea jotta syntyisi yhtenäistä ymmärrystä.

Suomessa historian käsittely on mennyt paljon eteenpäin.

– Nykyään pystytään puhumaan esimerkiksi vuoden 1918 tapahtumista. Hieno esimerkki on vuosi sitten pystytetty punaisten muistomerkki Santahaminaan.

Tuomioja onkin huolestunut historian tuntemuksen vähenemisestä ja viimeisimpänä hallituksen päätöksestä tehdä historian opetus vapaaehtoiseksi lukioissa.

Ilmastonmuutos on suurin globaali uhka.

Tuomioja ei nosta suurvaltojen voimasuhteita suurimmaksi ulkopoliittiseksi kysymykseksi, vaan pitää ilmastonmuutosta tämän hetken tärkeimpänä globaalina uhkana. Tuomioja pelkää ajan loppuvan kesken.

– Meillä on enintään muutama vuosikymmen aikaa ratkaista siirrymmekö ekologisesti kestävään kehitykseen.

Pariisin ilmastokokouksen tulokset olivat positiivisia uutisia, mutta nähtäväksi jää miten ilmastokokouksen päätökset todellisuudessa halutaan ja voidaan panna toimeen. Tuomiojan mielestä tehokkain tapa torjua ilmastonmuutosta ovat sitovat kansainväliset sopimukset ja lainsäädäntö, sekä yleinen tietoisuuden lisääntyminen.

Tuomioja ei aio lopettaa vaikuttamisuraansa, vaikkei lupaudu vielä eduskuntavaaliehdokkaaksi.

– Päätän aina vasta vaalikauden jälkimmäisellä puolella, olenko ehdolla seuraavissa vaaleissa vai en. Joka tapauksessa tulen aina toimimaan näiden asioiden parissa niin kauan kuin henki pihisee. Jatkan ainakin Historioitsijat ilman rajoja -projektissa ja ajatuksena on ehtiä tekemään myös historiallista tutkimusta ja kirjoittamista.

En halua asua lasikaapissa.

Presidenttiehdokkuudelle Tuomioja sanoo kiitos ei.

– On monta syytä miksen halua presidenttiehdokkaaksi, esimerkiksi se että haluan asua kotona, enkä jossain lasikaapissa.

Tuomioja tunnetaan myös aktiivisena bloggaajana ja Facebook-kirjoittajana.

– Facebookissa saan sanoa mitä haluan sanoa, juuri siinä muodossa kuin itse haluan ja jokainen voi käydä sen tarkistamassa.

Tuomiojan mukaan sosiaalinen media ei kuitenkaan voi korvata arvokkainta kommunikaation muotoa, kasvokkaista vuorovaikutusta.

– Kasvokkainen kommunikaatio on kadonnut politiikastakin nettiin. Kun aloitin politiikassa, aina jossain Helsingin puolueosaston kokouksessa pidettiin poliittisia katsauksia kahdesti viikossa, mutta nyt on hyvä jos niitä on edes muutaman kerran vuodessa. Toinen asia on isot merkittävät joukkotapahtumat, jotka pystytetään sosiaalisen median kautta nopeasti, kuten Meillä on unelma.

Kesälomallaan Tuomioja aikoo lukea ja kirjoittaa Tuusulan kodissaan.

– Kannattaa lukea mahdollisimman laajasti kirjallisuutta, myös niin sanottua huonoa kirjallisuutta ja sellaista jonka kanssa on eri mieltä. Jokaisesta kirjasta oppii ja voi laajentaa maailmankuvaansa, Tuomioja sanoo ja suosittelee Thomas Pikettyn Pääoma 2000-luvulla -kirjaa.

Erkki Tuomioja, 70

SDP:n kansanedustaja
Toiminut ulkoministerinä 2000-2007 ja 2011-2015
Kauppa- ja teollisuusministeri 1999-2000
Koulutus: valtiotieteiden tohtori, ekonomi
Poliittisen historian dosentti Helsingin yliopistossa. Lisäksi Turun yliopiston ja Palestiinan yliopiston kunniatohtori.
Harrastaa kestävyysjuoksemista ja lukemista

Mahdolliset muistamiset voi osoittaa kansainvälisen Historioitsijat ilman rajoja -verkoston toiminnan tukemiseen tilille FI 66 1745 3000 1969 41 (viitenumero 107466).

 

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Lisää aiheesta

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Rane Aunimo

Päätoimittajalta
25.6.2020
Tapaus Mäenpää: Puheet on nyt pidetty, on aika painaa nappia – historia kyllä muistaa, kuinka kansanedustajat perjantaina äänestävät
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE