– Helpottuneet ja haikeat. Molemmat samassa, vähän eri suhteessa, ristiriitaista, Tuomioja kuvasi Demokraatille tunnelmiaan tänään Demokraatille valtiopäivien päättäjäisissä eduskunnassa.

Tuomioja toteaa, että jatkaa itselleen tuttujen asioiden parissa toimimista. Esimerkiksi tulevan kuukauden aikana häntä työllistää Historioitsijat ilman rajoja Suomessa -yhdistyksen toiminta. Tuomioja on yhdistyksen puheenjohtaja.

– Kirjoitussuunnitelmia ja aikeita on, hän sanoo niin ikään.

– Se on myös kovettanut, sekä mieliä että kieliä. Lujuutta toki tarvitsemmekin. Tuen Ukrainalle on jatkuttava. Niin myös oman puolustuskykymme määrätietoisen vahvistamisen ja turvaamisen.

Niinistö painotti, että pehmeyteen ei tällaisena aikana ole varaa, mutta kovuus ei saisi kuitenkaan muodostua itsetarkoitukseksi.

– Oikeutettu taistelu pahaa vastaan ei saa muuttaa meitä pahan kaltaiseksi. Rauhantahtoisuus ja sovittelu – nämä sanat eivät tällä hetkellä ole kansainvälisissä suhteissa suosiossa. Naiiveja emme tietenkään saa olla. Mutta eikö rauhan tilan maailmassa pitäisi kuitenkin olla tavoitteena?

Tuomiojalla on oikeastaan pelkkää kiitosta sanottavana Niinistön puheesta.

– Hän puhuu rohkeasti rauhan rakentamisesta. Se on tärkeä asia. Hän ei koskaan näytä nykyisin pitävän puhetta ilman, että mainitse ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Se on hyvä asia, Tuomioja toteaa.

– On ihan paikallaan niin kuin me tinkimättömästi tuemme Ukrainaa. Mutta se ei tarkoita, että meidän pitäisi ryhtyä kuvauttamaan itseämme pommien kanssa, Tuomioja sanoo.

– Demokratian ydintä on myös vaalirauhan kunnioittaminen. Vihanpito, uhkailu tai väkivalta leimaavat ja alentavat vain tekijänsä, Niinistö totesi puheessaan.

Viime aikoina vaalityötä tekeviä kansanedustajia on häiritty, käyty käsiksikin.

Tuomioja pitää tärkeänä, että Niinistö kiinnittää huomiota vihapuheympäristöön. Hän otaksuu, että Niinistön sanat osuvat poliittiseen mutta ennen kaikkea “somen alamaailmassaa vellovaan keskusteluun”.

ELÄMME NYT geopoliittisesti arvaamatonta, vaarallistakin aikaa, Niinistö muistutti.

– Näissä oloissa on ensiarvoisen tärkeää, että keskenään samaan tapaan ajattelevat demokratiat pitävät tiivistä yhteyttä. Se on tärkeää turvallisuutemme ja arvojemme vuoksi. Ja siinä olemme menneenä vuonna hienosti onnistuneet.

Niinistön mukaan läntisen yhtenäisyyden ei saa antaa johtaa illuusioihin.

– Olen täälläkin puhuessani usein uumoillut, että tunne omien käsitysten ja kykyjen ylivertaisuudesta voi johtaa harhaan. Vaikkapa pitämään selviönä, että muut seuraavat omaa malliamme. Meitä, joita läntiseksi yhteisöksi kutsutaan, voi olla ehkä muutama miljardi ihmistä. Mutta entä ne muut miljardit ihmiset? Miten suhde heihin rakentuu?

Hän painotti, ettei vielä tiedä, millaiseen asentoon Yhdysvaltojen ja Kiinan keskinäinen suhde asettuu.

– Selvää on, ettemme voi tyystin välttyä suurvaltojen ristiriidoilta. Mutta maailman jyrkkä jakautuminen blokkeihin ei voi olla kenenkään etu. Avoimesta blokkien välisestä yhteenotosta puhumattakaan. Liennytystä on haettava siitä mikä yhdistää. Elämme kaikki yhdellä ja samalla planeetalla. Jos ilmastonmuutos ja luontokato karkaavat käsistä, kukaan ei voita. Se on meiltä kaikilta pois, Niinistö kuvasi.

Esimerkiksi YK:n merkitystä presidentti ei puheessaan nostanut esiin. Tästä Tuomioja ei hätkähtänyt, vaan hän muistuttaa, ettei presidentti maininnut EU:takaan.

– Niin tärkeätä kuin onkin, että demokratiat toimivat keskenään, niin emme me voi puhua koko maailman puolesta. Se oli se tärkeä muistutus.

Tuomioja lisää myös, että jos halutaan ja kun täytyy pitää kiinni YK:n universaalisuudesta, pitää osata oikealla lailla rakentaa suhteita sinnekin ja olla johdonmukainen.

Hän jatkaa myös sanoen, että on aivan oikein reagoida Venäjän laittomaan miehitykseen sanktioilla.

– Mutta Israelin laittomaan miehitykseen ei ole tehty 50 vuoteen mitään, hän lisää.

PRESIDENTTI kuvaili puheessaan eduskunnan vaalikauden päättäjäisissä, että käynnissä oleva vaalikampanja on ollut kiihkeä ja kärjekäskin.

– Ehkä se kuuluu tähän aikaan. Mutta monipuoluejärjestelmässä on hyvä pitää mielissä, ettei yksin, kaksin, tuskin kolmisinkaan muodosteta tarvittavaa, vahvaa hallitusta, hän evästi.

Yhteistyön tärkeyttä tässä ajassa korostanut presidentti totesi, että siksi sovinnon siemen kannattaa säilyttää.

– Hän totesi sen itsestäänselvyyden, joka Suomen on kaltaisessa maassa muistaa, että täällä ei todellakaan yksi tai kaksikaan puoluetta riitä muodostamaan enemmistöhallitusta, Tuomioja kommentoi.