Soini ylisti Urpilaisen asiantuntemusta ja verkottuneisuutta tiedotustilaisuudessa ja muistutti heidän tulleen samaan aikaan eduskuntaan ja tuntevan pitkältä aikaa.

Miten Urpilainen itse suhtautuu yhteistyöhön Soinin kanssa?

– Niin kuin hän totesi, mehän tunnemme pitkältä aikaa. Olemme ottaneet kovastikin yhteen puolueen puheenjohtaja-aikoina ja olleet monesta asiasta eri mieltä. Näen, että meitä ehkä sitten kuitenkin yhdistää myös kristillis-sosiaaliset arvot, vaikka sitten joistain kysymyksistä, esimerkiksi EU:sta ja kehitysyhteistyökysymyksistä, olemme jonkin verran eri mieltä, Urpilainen toteaa Demokraatille.

Urpilainen näkee erityisedustajuuden yhtenä työkaluna Suomen profiloinnissa rauhanrakentamisen isossa kuvassa.

Hallitus on leikannut paljon kehitysyhteistyöstä. Tästä kysymyksestä Urpilainen on hallituksen kanssa eri linjoilla ja kyselee päätöksen järkevyyden perään.

– Erityisesti siitä näkökulmasta katsottuna, että jos ja kun minullakin yksi painopiste tässä työssäni on Afrikka ja haluamme nimenomaan vakauttaa Afrikan tilannetta, rakentaa pitkäjänteistä tulevaisuutta ja toivoa, niin totta kai kehitysyhteistyö on yksi tärkeä työkalu, Urpilainen muistuttaa.

Muita tärkeitä työkaluja ovat veronkierron estäminen ja ehkäiseminen ja tätä kautta kehitysmaiden oman tulokapasiteetin vahvistaminen.

– Viime vaalikaudella olimme hyvinkin aktiivisia. Loimme kansainvälisen veronkierron vastaisen toimintaohjelman, joka on ensimmäinen Suomessa. Toki kauppapolitiikka on kolmas tekijä ja on muitakin.

– Julkisella kehitysyhteistyöllä on oma osuutensa ja sen takia minusta edelleenkin tavoite 0,7 prosentin osuudesta BKT:sta kehitysyhteistyömäärärahoihin täytyy pitää kiinni, Urpilainen painottaa.

Jutta Urpilainen toteaa, että on hyvä kysymys, miten uusi luottamustehtävä vaikuttaa hänen työnkuvaansa.

– Se on asia, jonka takia myös mietin tehtävää hyvin tarkkaan. On pieni lapsi kotona ja vaalipiiri on Pohjanmaalla.

Työ on luottamustoimi eli palkkaa siitä ei makseta. Näin ollen se täytyy myös sovittaa yhteen Urpilaisen leipätyön eli kansanedustajuuden kanssa.

Hän toteaa, että eduskunnassa hänen suurin energiansa kohdistuu ulkopolitiikkaan. Hän on muun muassa ulkoasiainvaliokunnan jäsen. Hän katsookin, että rauhanvälityksen erityisedustajuus tukee myös eduskuntaroolia.

– Se, että Pekka Haavisto on ollut ulkoasiainvaliokunnan jäsen ja samaan aikaan erityisedustaja, vahvisti käsitystäni, että nämä ovat yhteensovitettavissa.

Haavisto teki paljon töitä Afrikan sarven alueen konfliktien ratkaisemisessa.

– Minä en niinkään halua olla konfliktien välittäjä vaan enemmänkin viestinviejä ja se antaa mahdollisuuden sitten myöskin selkeästi enemmän tehdä työtä kotimaasta käsin. Ei ole tarve niin paljon matkustaa Afrikan kriisimaissa ja konfliktien keskellä. Voi valita tarkemmin ja harkitummin, missä matkustaa ja myöskin rajata matkojen määrää. Uskon, että siinä mielessä tämä on yhteensovitettavissa, Jutta Urpilainen sanoo.