Tänään julkaistu katsaus avaa Venäjän vaikuttamisen keinoja ja retoriikkaa. Katsauksen mukaan Suomeen kohdistuva informaatiovaikuttaminen ei tähän asti ole ollut määrällisesti merkittävää.

SISÄLLÖLLISESTI vaikuttaminen on katsauksen mukaan ollut tavanomaista Venäjän muihin länsimaihin kohdistaman vaikuttamisen kanssa.

Ennen Suomen Nato-jäsenyyttä Venäjän informaatiovaikuttaminen oli katsauksen mukaan pääosin suostuttelevaa. Tuohon aikaan se korosti Suomen ja Venäjän naapuruussuhteita sekä yhteistä kaupankäyntiä.

Venäjän länsimaihin kohdistamassa informaatiovaikuttamisessa korostuu uhkaava ja pelkoa lietsova retoriikka. Sen tarkoituksena on muun muassa lisätä suomalaisten epäluottamusta Natoon, heikentää Ukrainalle suunnattua tukea sekä esittää Venäjään kohdistetut pakotteet venäläisvastaisina.

Katsauksessa esitetään tulevaisuudessa olevan mahdollista, että esimerkiksi Suomen Nato-politiikasta, Suomeen sijoitetuista Nato-joukoista tai rakenteista levitetään disinformaatiota tai harhaanjohtavia väitteitä.

KATSAUKSEN on tehnyt valtioneuvoston kanslian strategisen viestinnän tiimi. Se julkaistaan jatkossa vuosittain.

Vastaavaa julkista informaatiovaikuttamiseen keskittyvää katsausta ei ole aiemmin ollut Suomessa.

-  Tämä on yksi tapa, jolla viranomaiset voivat tarjota keskusteluun omaa asiantuntemustaan ja tarjota lisätietoa, valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Paasikoski kertoo kanslian tiedotteessa.