Maailmassa käytettiin sotilasmenoihin vuonna 2017 arviolta 1 739 miljardia dollaria, mikä on suurin summa sitten kylmän sodan päättymisen. Jaettuna jokaiselle elävälle ihmiselle se tarkoittaa 230 dollaria eli juuri alle 200 euroa ihmistä kohden.

Vaikka Yhdysvaltain sotilasbudjetti oli edelleen suurin maailmassa, Pohjois-Amerikan alueen sotilaskulut vähenivät hieman. Yhdysvaltojen sotilasmenojen huippuvuosi oli vuosi 2010 ja siitä vähennystä on tullut 22 prosenttia. Tästä huolimatta Yhdysvaltain senaatti hyväksyi vuoden loppupuolella maalle uuden huomattavasti suuremman sotilasbudjetin.

en sijaan Itä-Aasiassa sotilasmenot kasvoivat edelleen. Vuosi 2017 oli 23. perättäinen vuosi kasvua alueella. Kiinan sotilasmenot olivat maailman toiseksi suurimmat, mutta maan sotilasbudjetti oli lähes 400 miljardia dollaria pienempi kuin Yhdysvalloilla. Kolmantena oli Saudi-Arabia, neljäntenä Venäjä ja viidentenä Intia.

Raportissa todetaan, että tällä hetkellä ydinaseriisunnan tilanne on maailmassa ristiriitainen. Toisaalta Pohjois-Korea on kiihdyttänyt ydinohjelmaansa, mutta Iranin ydinsopu sen sijaan on arvioitu menestykseksi. Vuoden 2018 alussa maailmassa oli yhdeksän ydinasevaltaa ja niillä arviolta 14 465 ydinasetta, vaikka kaiken kaikkiaan ydinkärkien määrä onkin vähenemässä.

Nykyaikaiset konfliktit tapahtuvat yhä useammin kaupunkialueilla ja ne vaikuttavat enemmän siviileihin kuin sotilaisiin, Sipri toteaa. Raportin mukaan yli 15 000 siviiliä kuoli räjähdeammusten vuoksi ja suurin osa heistä kaupungeissa. Määrä kasvoi 42 prosenttia vuodesta 2016.

Vuoden 2016 loppuun mennessä maailmassa oli yli 65 miljoonaa ihmistä, jotka olivat paenneet kodeistaan konfliktin vuoksi. Raportissa pidetään todennäköisenä, että määrä on jatkanut nousuaan vuonna 2017. Paenneiden ihmisten määrä on ollut jyrkässä kasvussa viime vuosien aikana.

Vuonna 2017 käynnissä oli 63 useamman toimijan rauhanturvaoperaatiota, mutta niissä työskentelevien määrä putosi edellisestä vuodesta. Operaatioissa työskenteli kaikkiaan lähes 146 000 ihmistä. Vuonna 2017 YK:n rauhanturvaajia kuoli aseellisissa yhteenotoissa 61, mikä on lähes kaksi kertaa niin paljon kuin vuonna 2016.

Raportissa huomautetaan, että YK:n rauhanturvaoperaatiot eivät enää voi olla varmoja rahoituksestaan.

Yhtenä syynä tähän on Yhdysvaltain nykyisen hallinnon pyrkimys leikata rauhanturvabudjettia huomattavasti.

Suomesta vietiin aseita viime vuonna kaikkiaan 77 maahan, kertoo riippumattoman ajatushautomon SaferGloben vuosiraportti. Se on enemmän kuin yhtenäkään vuonna sen jälkeen, kun raporttia alettiin julkaista vuonna 2002.

Vuonna 2017 suomalaiset yritykset veivät Suomesta sotatuotteita ja siviiliaseita yhteensä 184 miljoonalla eurolla, mikä oli vähemmän kuin 2016, mutta silti vuosien 2002–2016 keskiarvoa enemmän.

Lähi-itä on Suomen suurin asevientialue Euroopan unionin jälkeen.