Joka kolmas maahanmuuttaja kokee, ettei saa riittävästi lääkärin vastaanottopalveluja.

-  Pitkät jonot, asiakasmaksut, tietämättömyys palveluista ja puutteellinen kielitaito ovat esimerkkejä syistä, joiden vuoksi palvelut koetaan riittämättömiksi. Myös maahan muuttaneiden terveydenhuollossa kokema syrjintä voi estää hakeutumasta erityisesti jatkohoidon piiriin, THL:n tutkimuspäällikkö Hannamaria Kuusio kertoo tiedotteessa.

Tutkimuksessa selvitettiin Suomessa asuvien ulkomailla syntyneiden aikuisten terveyttä ja hyvinvointia sekä kokemuksia sosiaali- ja terveyspalveluista. Tieto kerättiin kyselytutkimuksella syyskuun 2022 ja maaliskuun 2023 välillä. Kyselyyn vastasi noin 7  800 ihmistä.

MAAHANMUUTTAJAT ovat koko väestöä psyykkisesti kuormittuneempia. Kuormittuneisuus myös yleistyi vuosina 2018-2022. Vanhin ikäryhmä eli 50-74-vuotiaat maahanmuuttajat ovat selvästi koko väestöä kuormittuneempia.

-  Psyykkisestä kuormittuneisuudesta kärsivien osuuden kasvu ja suuruus voivat johtua sekä uudemmista syytekijöistä, kuten koronaepidemiasta ja Ukrainan sodasta, että perinteisemmistä syistä, kuten yhteiskunnallisen ilmapiirin kireydestä ja syrjinnästä sekä vaikeuksista päästä sopiviin palveluihin, THL:n tutkimuspäällikkö Anu Castaneda toteaa tiedotteessa.

Tuloksissa on maaryhmäkohtaisia eroja. Lääkärin vastaanottopalveluja koskevissa tuloksissa esimerkiksi Venäjältä ja entisestä Neuvostoliitosta sekä Virosta muuttaneiden tilanne on heikentynyt merkittävästi vuodesta 2019. Venäjältä muuttaneista tyytymättömien osuus kasvoi kymmenellä prosenttiyksiköllä, Virosta muuttaneista lähes viidellätoista.

Myös psyykkinen kuormittuneisuus yleistyi erityisesti Venäjältä ja entisestä Neuvostoliitosta muuttaneilla. Kuormitus kasvoi lisäksi Euroopan ja Kaakkois-Aasian maista tulleiden keskuudessa. Näissä ryhmissä kuormittuneiden osuudet kasvoivat vuosien 2018 ja 2022 välillä lähes kymmenen prosenttiyksikköä.

TULOKSIA tarkasteltiin 12 hyvinvointialueelta. Alueelliset erot ovat huomattavia.

Seitsemällä hyvinvointialueella ero koko väestön ja maahanmuuttajien keskimääräisen tyytyväisyyden välillä on selvä. Esimerkiksi Satakunnan hyvinvointialueella maahanmuuttajista 38 prosenttia kertoo, että ei saa palvelua riittävästi, kun vastaava osuus koko väestössä on 25 prosenttia.

Myös Länsi-Uudenmaan ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueilla ero maahanmuuttajien ja koko väestön kokemusten välillä on kymmenen prosenttiyksikköä tai yli.

-  Palveluita suunniteltaessa ja järjestettäessä on varmistettava, että kaikilla Suomessa asuvilla on mahdollisuus saada tarvitsemaansa hoitoa ja palveluita taustastaan riippumatta. Tämä on edellytys yhdenvertaisuuden toteutumiselle, Kuusio sanoo.