Valtaosan kasvusta selittää se, että työlliset ovat pysyneet työssä entistä pidempään, ekonomisti Satu Nivalainen ETK:sta toteaa tiedotteessa.

-  Kolmen kuukauden eläkeiän nousun myötä työssä olevien osuus on noussut keskimäärin 20 prosenttiyksikköä 49 prosenttiin, eli työllisyys on kasvanut 1,7-kertaiseksi.

Eläkeiän asteittaisesta noususta sovittiin vuoden 2017 eläkeuudistuksessa.

Matalasti koulutettujen työllisyys on kasvanut korkeasti koulutettuja enemmän.

-  Julkisella sektorilla ja korkeasti koulutettujen joukossa huomattavasti suurempi osa oli jatkanut työskentelyä yli alimman eläkeiän jo ennen uudistusta. Siten uudistuksen työllisyysvaikutukset julkisella sektorilla ja korkeasti koulutetuilla ovat jääneet vähäisemmiksi, Nivalainen kuvaa tiedotteessa.

VAIKKA työllisyys on kasvanut merkittävästi eläkeuudistuksen vuoksi, myös työttömänä, työkyvyttömyyseläkkeellä ja työvoiman ulkopuolella olo on lisääntynyt selvästi.

Nivalaisen mukaan työttömyyden ja työkyvyttömyyden kasvu johtuu lähinnä siitä, että eläkeiän nousua edeltäneessä työmarkkinatilassa on pysytty entistä pidempään. Tämä tarkoittaa siis käytännössä sitä, että kyseiset henkilöt olivat jo ennestään työttömiä tai työkyvyttömyyseläkkeellä, ja nyt heidän tilanteensa on pitkittynyt eläkeiän nousun vuoksi.

Kuitenkin joka kymmenes niistä työllisistä, jotka ilman eläkeiän nousua olisivat eläkkeellä, on joutunut työttömäksi tai muuten poistunut työstä.

-  Eläkeiän nousun myötä eläkemenoissa on saatu säästöjä ja verotuloja on kerätty aiempaa enemmän, mutta samaan aikaan työkyvyttömyyseläke- ja sosiaaliturvamenot ovat kasvaneet.

VUODEN 2017 uudistuksessa sovittiin, että vanhuuseläkkeen alaikärajaa nostetaan ensi vaiheessa kolmella kuukaudella jokaista ikäluokkaa kohti. Uudistus aloitettiin vuonna 1955 syntyneistä.

Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiden eläkeikäraja kytkettiin taas elinajanodotteeseen.

Tutkimuksen kohteena ovat olleet kaikki 1954-1956 syntyneet suomalaiset. Vuonna 1954 syntyneiden alin vanhuuseläkeikä oli 63 vuotta, 1955 syntyneiden 63 vuotta 3 kuukautta ja 1956 syntyneiden 63 vuotta 6 kuukautta.

-  Tulokset kuvaavat eläkeiän nousun vaikutuksia hyvin lyhyellä aikavälillä eli tilanteessa, jolloin vanhuuseläkeikä ei vielä ole noussut kovin paljoa. Siksi tutkimuksessa tehdyt tarkastelut on syytä toistaa, kun vanhuuseläkeikä on noussut enemmän, tutkimuksessa todetaan.