Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Tuoreen tutkimuksen mukaan sosiaalitukien saaja tuhlailee rahojaan turhuuksiin – tarvitseeko köyhää kontrolloida kohti kaurapuuroa?

iStock
Politiikka

Rane Aunimo

Demokraatin toimituspäällikkö.

VATT:n tutkimuksen mukaan säästäminen vähenee, jos sosiaalietuus maksetaan vain kerran kuussa.

Rane Aunimo

Demokraatti

VALTION taloudellinen tutkimuskeskus VATT julkaisi maanantaina tutkimuksen, jonka mukaan sosiaalietuuksien maksupäivillä on merkittävä vaikutus sosiaalitukien saajien käyttäytymiseen.

Tutkijoiden mukaan kävi ilmi, että kerran kuussa maksettava etuus johti merkittäviin kulutuspiikkeihin ja samalla vähentää säästämistä. Maksupäivän jälkeen kuluttaminen pelkästään välittömiin, heti kulutettaviin hyödykkeisiin nousi hetkeksi jopa noin 24 prosenttia.

Kahdesti kuussa maksettava etuus johtaisi tasaisempaan kulutukseen.

– Kulutuspiikit eivät selity sillä, että ostettaisiin vain kestotavaraa, tai vyötä kiristettäisiin merkittävästi loppukuusta. Päinvastoin kerran kuussa maksettava etuus johti 4,3 prosenttia korkeampaan kokonaiskulutukseen, kommentoi VATT:n johtava tutkija Tuomas Matikka tutkimusta tiedotteessa.

Tutkimuksessa säästöaste laski noin 3-5 prosenttia, kun sitä verrattiin kahdesti kuussa tukea saaviin ihmisiin. Lisäksi tutkimus antoi näyttöä siitä, että kulutusluottojen osuus oli keskimäärin suurempi ryhmässä, jolle etuus maksetaan vain kerran kuussa. Kulutuspiikkejä siis rahoitettiin joko lainaamalla enemmän tai säästämällä verrokkiryhmää vähemmän.

– Nämä tekijät olisi hyvä huomioida, kun sosiaaliturvajärjestelmän yksityiskohtia suunnitellaan. Esimerkiksi jakamalla etuuksia useampiin maksupäiviin voidaan sekä tasata sosiaalietuuksien saajien kulutusta kuukauden sisällä, että vaikuttaa säästämispäätöksiin. Useampi maksupäivä lisää säästämistä ja mahdollisesti vähentää kulutusluottoja, Mutikka kehotti tiedotteessa.

TUTKIMUS ja myös taloussellainen kulkee omia polkujaan, ja sillä hyvä. Kaikkea saa ja kaikkea pitää tutkia. Myös sosiaalitukien saajista on tärkeää saada paikkansapitävää tietoa yhteiskunnallista keskustelua ja myös varsinaisia poliittisia päätöksiä varten.

Puhtaasti yhteiskunnallinen kysymys on, kuinka paljon köyhimpiä on vielä syytä kurmoottaa. Varattomuus ja pienituloisuus saa jo itsessään mielen matalaksi, joten keskustella voi seuraavaksi myös siitä, kuinka syvää kontrollointia voimme valtiolta vielä vaatia, odottaa ja hyväksyä.

Tarvitsemmeko isoveljen tiukempaa ja laajempaa valvontaa siihen, etteivät tukien saajat käytä roposiaan jonkun, luultavasti selvästi hyväosaisemman mielestä “väärin”, johonkin epätarkoituksenmukaiseen tai jopa johonkin henkilökohtaisesti mukavaan?

Kuuluuko köyhän olla aina nöyrä, kaikessa kunniallinen ja ostoksissaan rationaalinen?

Tarvitseeko yhteiskunnan järjestää tukien maksatuskin niin, että raha varmasti kuluu kaurapuuroon eikä senttiäkään valu minkäänlaisiin huvituksiin?

HIUKAN erikoinen havainto itse englanninkielisestä tutkimuksesta on myös se, ettei sen loppupäätelmissä vaikuteta tekevän aivan niin selvärajaista suositusta kuin tiedotteen perusteella voisi päätellä:

“From a policy perspective, our results suggest that any potential negative implications of consumption and spending increases in the days after beneft or other payment dates can be mitigated by increasing the payment frequency. However, in most real-world scenarios many households receive income payments from multiple sources. The typically unknown and heterogeneous time profles of other income payments result in spending peaks of their own and, thus, complicate the design of an effective frequent-payment scheme for income from a single source. It can be conjectured that some regular bills such as housing bills, by affecting the money at hand, also have spending-pattern effects and similarly complicate policy design.”

Eli vapaasti suomennettuna erilaisten tukien maksatukseen tosielämässä liittyy monenlaisia epävarmuuksia ja päällekkäisyyksiä, jotka vaikeuttavat politiikkasuositusten antamista.

Julkiseen keskusteluun haluttiin tiukempi viesti, jonka syytä voimme arvailla.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE