83-vuotias imaami ja filosofi kuoli turkkilaisten mediatietojen mukaan Yhdysvalloissa, missä hän oli asunut vuodesta 1999 asti terveyttään hoidattamassa.

Presidentti Recep Tayyip Erdogan on syyttänyt entistä liittolaistaan Gülenia Turkin vuoden 2016 sotilasvallankaappausyrityksen masinoimisesta. Pasifistiksi julistautunut Gülen itse kiisti osallisuutensa tapahtumiin, joissa kuoli kolmattasataa ihmistä.

Gülenin aikoinaan luomalla, etenkin nuorten koulutusta ja sosiaalisia uudistuksia puolustavalla Hizmet-liikkeellä arvellaan yhä olevan miljoonia kannattajia eri puolilla maailmaa. Alun perin liike ajoi Erdoganin tavoin Turkin nykyaikaistamista ja demokratisoimista, mutta myös suufilaista uskonnollisuutta.

ERDOGAN ja Gülen ajautuivat lopulliseen välirikkoon 2013, kun Gülenin kannattajien väitettiin masinoineen silloisen pääministeri Erdoganin hallintoon suuren korruptiotutkinnan. Sen seurauksena useita Erdoganin lähipiirin ihmisiä tuomittiin lahjonnasta ja julkisten varojen väärinkäytöstä.

Tämän jälkeen Gülenilla ei enää ollut paluuta Turkkiin. Erdogan nimitti häntä terroristiksi, ja ryhtyi puhdistamaan Hizmet-liikkeen jäseniä yhteiskunnan päättäjätehtävistä.

Hizmet-liikkeestä ei kuitenkaan ole syntynyt Turkkiin järjestäytynyttä poliittista oppositiota, vaan sen kannattajat ovat keskittyneet enemmän sosiaaliseen työhön ja kouluvaikuttamiseen.

Presidentin arvostelijoiden mukaan Erdogan on käyttänyt Gülemin liikettä keppihevosenaan ja tekosyynä kurinpidolle, vaikka todellista näyttöä gülemilaisten muodostamasta vallankumouksen uhasta ei ole ollut.