Lokakuun ensimmäisenä päivänä valo kirkastui pitkän ja pimeän tunnelin päässä, kun muun muassa teattereissa, konserttisaleissa, museoissa ja näyttelytiloissa sekä elokuvateatterikomplekseissa saatiin ottaa ensimmäisen kerran noin 18 kuukauteen väkeä sisään ilman yleisörajoituksia.

Kirja-alallakin varmaan huokaistaan helpotuksesta, sillä vaikka kirja (ja varsinkin äänikirja) on käynyt korona-aikana hyvin kaupaksi, ovat kaikenlaiset kirjallisuustapahtumat olleet vähissä.

Viime syksynä lajinsa vanhimmalla suomalaisella kirjamessutapahtumalla piti olla 30-vuotisjuhlan hetki, mutta synttärit jäivät pandemian jalkoihin eli messut peruutettiin kokonaan .

Poissa olivat pitälti myös ulkomaiset kirjailijavieraat

Siinä mielessä vanha hyvä kirjamessuaika näytti kuitenkin palanneen, että Turun messukeskuksen esiintymislavoille nousi edustava joukko kotimaisen niin tieto- kuin kaunokirjallisuuden tämän vuoden keskeisiä tekijöitä, ja heille kaikille löytyi myös kuulijansa. Ja messujen ilmapiiri oli korvin kuullen ja silmin nähden toivontäyteinen kaiken kulttuuria koetelleen sulutuksen jälkeen.

Paperilla vai äänikirjana?

Kolmepäiväisillä Turun kirjamessuilla ei tänä vuonna ole sitä totuttua teemamaata, vaan teema-aihe: musiikki.

Perjantaina pohdittiin muun muassa kirjallisuuden ja musiikin suhdetta parissakin sessiossa. Toimittaja Kalle Talosen tuttu messuoohjelmakonsepti Kallen kantapöytä kokosi kolme tekstityöläistä, sanoittaja Sinikka Svärdin sekä kirjailijat Riku Korhosen ja Roope Lipastin keskustelemaan kirjallisuuden auditiivisuudesta. Kuinka ollakaan jutustelu kääntyi kovasti pinnassa oleviin äänikirjoihin. Kirjoittamisen ammattilaisilla oli aika yhdesuuntaisia, joskin eri tavalla painottuneita ajatuksiä äänitaltioiduista kirjoista: painettu kirja ihan esineenä on edelleen se kovempi juttu.

Riku Korhonen, Sinikka Svärd ja Roope Lipasti keskustelivat muun muassa musiikin vaikutuksista teksteihinsä ja äänikirjoista.

Riku Korhonen sanoi katsovansa aihetta hyvin ulkopuolisena, koska kertoi kuunnelleensa äänikirjoja elämänsä aikana van muutamia kymmeniä minuutteja, ja silloinkin vain lukunäytteitä omien romaaniensa ääniteversioista.

– Rakastan kirjojen tuntua käsissä, rakastan sitä, miltä teksti näyttää aukeamalla ja sitä, miten lukiessa voi palata sellaisiin tekstin kohtiin, jotka vetoavat hienoudellaan. Ja jos luen abstraktimpaa tekstiä, rakastan myös sitä, miten käsitteet alkavat mielessäni muodostaa toisiinsa viittavia verkkoja. Tämä kaikki tapahtuu minulle parhaiten silloin, kun olen tekemisissä ihan vanhanaikaisen paperikirjan kanssa. Henkilökohtaisesti en ole vähimmässäkään määrin kaivannut sitä, että kukaan lukisi minulle tekstiä ääneen.

-Eli olet vanha jäärä, haastoi keskustelun vetäjä.

– Täysin, myönsi Korhonen.

Sinikka Svärd kertoi tulleensa pienestä pakosta vähän äänikirjaihmiseksi, kun hän sai silmävamman, jolloin häneltä kiellettiin pariksi viikoksi lukeminen kokonaan.

– Siihen asti olin kuvitellut olevani puhtaasti paperkirjaihminen, mutta silloin hain kirjastosta pari äänikirjaa – pakkohan se oli, kuvittelin että tulen hulluksi, kun en saa lukea – ja yksi oli Jussi Valtosen romaani He eivät tiedä mitä he tekevät. Loistava kirja ja loistava lukija. Voi olla, että jos joku olisi minulle kertonut, mitä se käsittelee, en ehkä olisi sitä ottanut, mutta kuunneltuna jäin ihan koukkuun.

Näin äänikirjoja on sittemmin ollut Svärdin matkassa muun muassa kävelylenkeillä.

Roope Lipastilla oli omanlaisensa syyt ilmoittautua perinteísen paperikirjan suosijaksi.

– Kun muutenkin olen päivät pitkät tarinoiden ääressä tietokoneella, niin en minä halua, että joku tulee äänitteellä juttelemaan minun korvaani silloin, kun voisin olla pienen hetken rauhassa itsekseni.

Kirjailija-musiikkitoimittaja Minna Lindgren jututti kahta musiikkialan konkaria, Eero Tarastia (vasemmalla) ja Seppo Kimasta

Musiikin ja kirjallisuuden kohtaamisesta puhuivat messulavalla myös säveltäjä Osmo-Tapio Rauhala ja oopperan maailmoista fiktiota kirjoittanu Marissa Mehr sekä Kuhmon kamarimusiikin perustaja ja pitkäaikainen taiteellinen johtaja, sellisti Seppo Kimanen ja semiootikko ja musiikkitieteen emeritusprpfessori Eero Tarasti, jotka ovat muistelleet menneitä aikojaan musiikin parissa vähän eri tyylein. Tarastilta on tänä syksynä ilmestynyt perinteisempi muistelmateos, Kimaselta taas Iltanuotistolla-niminen kirja, joka on täynnä hänen muistiinsa painuneita anekdootteja ja ajatelmia muusikin ääreltä, muun muassa konserttien jälkeisistä karonkoista.

Kirjailija kohtaa tanssitaiteilijan

Perjantain kiinnostaviin messukohtaamisiin kuului myös kirjailija Juha Hurmeen, tanssiguru Tero Saarisen ja hänestä kirjan kirjoittaneen Hannele Jyrkän keskustelu. Hurme oli vaihteeksi haastattelijan roolissa, Finlandia-palkittu kirjailija-teatterintekijä-kun on yleensä näissä yhteyksissä se haastateltu – Turussa tänäkin vuonna useammassa yhteydessä, muun muassa Seitsemän veljeksen nykysuomelle kääntämisestä.

Juha Hurme, Hannele Jyrkkä ja Tero Saarinen.

Kun Hurme kehui Saarista, siitä, miten hänestä kertova kirja pystyy pitämään kohteensa yksityiselämän niin sivussa ja keskittymään hänen töihinsä, tämä vastasi ettei hänessä itsessään ole mitään kiinnostavaa.

– Meillä oli lähtökohtana oli tehdä kirja, joka kertoo tanssin tekemisestå ja Tero Saarinen Companyn toiminnasta. Niin siitä editoitiin kaikki turha pois.

Hurme suitsutti kirjaa vielä siitä, että kuvatessaan Tero Saarinen Companyn menestystarinaa maailmalla se on samalla hyvin rehellinen teos, johon lukijan on helppo luottaa.

– Se juuri oli se stoori, jonka halusimme kertoa. Avata sitä tanssiteoksen tekemisen prosessia sellaisena kuin se on, kiteytti Hannele Jyrkkä.

Turun kirjamessujen urheilijatähtivieraisiin kuului kaupungin oma poika, kansainvälisesti menestyneimpiin koripalloilijoihin kuuluva Teemu Rannikko.

Lauantain magneetit

Jo vielä perjantaina Turun messukeskuksen tavallista laveammilla käytävillä ei tarvinnut väistellä vastaantulijoita, lauantain messuohjelma vetää varmasti väkeä jo huomattavasti enemmän. Vahvoja vetonauloja lienevätmuun muassa sellaise suosikkikirjailijat kuin Jari Tervo, Tuomas Kyrö, Rosa Liksom, Sirpa Kähkönen, Anna-Leena Härkönen ja yksi messujen harvoista ulkomaan vieraista, ruotsalainen dekkarikuningatar Denise Rudberg.

Musiikkiteeman alla ovat heistä kirjoitetuista kirjoista kertomassa muun muassa Anna Puu, Samuli Edelmann ja Ismo Alanko. Myös edesmenneistä suosikkiartisteista Pave Maijasesta ja Kari Tapiosta kirjat kirjoittaneet Tommi Saarela ja Antti Heikkinen vetävät esiintymisiinsä väkeä. Livemusiikkiakin on luvassa niin Pikku Kakkosen lastenkonsertissa kuin klassiselta puolelta Total Cello Ensemblen puoln tunnin pienoiskonsertissa.

Suurimman messuestradin eli auditorion katsomo on varmasti hyvin kansoitettu, kun lavalle nousevat peräjälkeen Tatun ja Patun luojat Aino Havukainen ja Sami Toivonen, lastenkirjallisuutemme kiinto- ja maailmantähti Mauri Kunnas, tähtitieteilijä Esko Valtaoja sekä teemasta ”Toivon, turvallisuuden ja yhteisvastuun yhteiskunta” keskustelevat arkkkipiispa Tapio Luoma ja tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Sunnuntaina messuilla on luvassa vielä lisää presidentillistä arvojohtajuutta, kun Tarja Halonen on hänestä  Erään aktivistin tarina -kirjan kirjoittajan Katri Merikallion haastateltavana.