Järjestöjen mukaan ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden toimijoiden resursseja on parannettava, koska turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö on muuttunut huolestuttavasti Euroopassa.

– Oma toimintaympäristömme on ollut haasteellinen jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan kyberturvallisuus- ja tiedustelutilanteen takia. Turvallisuuden resurssit korostuvat yhä vahvemmin. Meidän pitää kehysriihen päätöksissä varmistaa, että ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden tekijät saavat tärkeään työhönsä tarvittavat voimavarat, korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestön Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder toteaa tiedotteessa.

Upseeriliiton puheenjohtaja Ville Viita korottaisi yhä Puolustusvoimien valmiutta. Hänen mukaansa Puolustusvoimien vanhentunutta työaikalakia ja työaikasopimuksia ei ole tehty valmiutta ajatellen.

Päällystöliiton puheenjohtaja Jyrki Lukkarinen puolestaan vaatii rajaturvallisuuden määrärahoja tarpeeksi, ettei henkilöstöleikkauksiin tarvitse ryhtyä eikä Rajavartiolaitoksen tekniseen tasoon puuttua.

Järjestöjen mielestä kehysriihessä pitää lisätä sisäisen turvallisuuden voimavaroja ja turvata pitemmällä aikavälillä rahoitus, joka vastaa vähintään sisäisen turvallisuuden selonteossa esitettyjä voimavaratarpeita. Niiden mukaan tällä hetkellä rahoitus ei ole riittävällä tasolla, mikä kävi ilmi myös helmikuussa julkaistussa poliisin rahankäyttöä tutkineessa selvityksessä.

– Sisäisen turvallisuuden ketjun toimivuuden tärkeys korostuu myös ulkoisten kriisien aikana. Poliisin, oikeuslaitoksen ja Hätäkeskuslaitoksen resurssivaje uhkaa sekä sisäisen turvallisuuden ammattilaisten työssäjaksamista että kansalaisten oikeusturvaa. Kokonaisturvallisuus vaatii kaikkien näiden osa-alueiden pitkäjänteistä ja riittävää resursointia, Suomen poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne korostaa tiedotteessa.