Turvallisuuskomitean arviot puhuttivat presidenttiehdokkaita – Haatainen: ”Hysteriaa ei pidä luoda”

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Presidenttiehdokkat kohtasivat ensimmäisen kerran vaaliväittelyssä Helsingissä Finlandia-talolla.

Moni presidenttiehdokkaista pitää vastuuttomina viime päivinä esiin tulleita turvallisuuskomitean tilaamia asiantuntija-arvioita Suomen vaaleihin kohdistuvista uhkista.

– Tänään saatiin hyvä esimerkki trollauksesta, kun trollausta ehkäisevän komitean asiantuntijaporukka antoi omia mielipiteitään julki, sanoi esimerkiksi jatkokautta hakeva presidentti Sauli Niinistö.

Niinistö epäilee, että arvioiden julkaisemisessa on ollut jokin taka-ajatus.

– Jos ihan rehellisiä ollaan, siinä on sen tason salamurhajuttuja, että jos sellaista kylvetään, niin ei sitä ihan vakavalla mielellä. Kyllä siinä jokin taka-ajatus on täytynyt olla.

Myös vihreiden Pekka Haaviston mielestä raportissa oli paljon naiiveja asioita, joiden esille tuominen vain vaikeuttaa keskustelua.

– Pääkaupunkiseudun vesi voidaan myrkyttää ja kaikkea voi tapahtua, mutta kaikkien tällaisten spekulaatioiden tuominen poliittisen päätöksenteon tilanteisiin ja varsinkin presidentinvaalien ympärille on minusta vastuutonta, Haavisto sanoi Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan presidentinvaalitentissä.

Haaviston mielestä kaikenlaiset vaikutusyritykset pitää kuitenkin ottaa huomioon.

”Varauduttava on.”

Myös SDP:n ehdokas Tuula Haatainen korostaa, että tarkka täytyy olla ja varautua myös siihen, että eri puolilta yritetään vaikuttaa, mutta hysteriaa ei pidä olla luomassa.

– Kyllä meidän tarkkana täytyy olla ja varatua myös siihen, että eri puolilta voidaan yrittää vaikuttaa kansalaisten mielipiteisiin ja myös päättäjiin, mutta sellaista hysteriaa ei pidä olla luomassa, että jostain ollaan nyt erityisesti vaikuttamassa.

– Turvallisuuskomitean ulos vuodettu tai laitettu tiivistelmä raportista helposti synnyttää sellaista, että ihmiset alkavat pelätä ja luodaan hysteeristä suhtautumista, Haatainen sanoi.

Haatainen kertoi myös käyneensä tutustumassa Suomeen perustettuun hybridikeskukseen.

– On hienoa, että sellainen on Suomeen on saatu ja siinä tehdään yhteistyötä eri maiden kanssa. Eli varauduttava on, hän sanoi.

Kyse ei ole turvallisuuskomitean raportista, vaan sen saamista asiantuntija-arvioista. Kansalliselle asiantuntijaverkostolle annettiin tehtäväksi arvioida, millä tavoin ja millä tavoittein Suomen vaaleihin pyrittäisiin vaikuttamaan.

”Ei suomalaisella yhteiskunnalla ole varaa sellaiseen.”

RKP:n presidenttiehdokas Nils Torvalds arvosteli kansanäänestystä huonoksi ratkaisuksi mahdollisesta Nato-jäsenyydestä päätettäessä. Hänen mukaansa päättäjät menevät äänestyksen taakse piilottelemaan todellisia kantojaan.

Presidentti Sauli Niinistö vastasi, että puhe vastuunpakoilusta on naurettavaa.

Niinistö pitää EU-jäsenyyden hakua parhaana mahdollisena mallina merkittäviä päätöksiä tehtäessä. Ratkaisussa ensin neuvoteltiin tulos, josta kysyttiin kansalta ennen eduskunnan päätöstä.

Niinistön mukaan päätös saa näin legitimiteetin eli yleisen hyväksynnän, jotta myös vastustajat hyväksyvät enemmistön kannattaman ratkaisun. Hänen mukaansa myös Nato-jäsenyyttä hakiessa presidentti ja hallitus lähtisivät halutessaan sitä hakemaan ja ottaisivat poliittisen tehtävän.

– Varoitan Naton suhteen ja muutenkin päätöksistä, joissa suuri osa kansasta saisi syviä haavoja. Ei suomalaisella yhteiskunnalla ole varaa sellaiseen, Niinistö viittasi poliittisen johdon ratkaisuun ilman äänestystä.

Vain Kyllönen poissa.

Keskustan ehdokas Matti Vanhanen sanoi, että muiden Nato-maiden pitää tietää, että jäsenellä on aito kansan mandaatti, jotta jäsen ei ensimmäisessä mahdollisessa tilanteessa käytä veto-oikeutta.

Vanhasen mukaan kansan mandaatin voisi periaatteessa saada myös eduskuntavaaleissa, joissa Nato olisi lähes ainoa aihe. Niinistö kysyi Vanhaselta, voisivatko presidentinvaalit tuoda samalla tavalla mandaatin. Vanhanen vastasi, että presidentinvaalit voisivat myös tuoda hyväksynnän.

Torvalds on ainoa ehdokas, joka on selkeästi asettunut Nato-jäsenyyden tukijaksi.

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen totesi, että neuvoantava kansanäänestys on paikallaan, kun kosketellaan asioita, jotka koskettavat hyvin perustavanlaatuisesti kaikkia suomalaisia.

Kysymys Natosta on hänen mukaansa niin iso, että siitä pitäisi ehdottomasti järjestää neuvoantava kansanäänestys. Hän kertoi itse, ettei itse näe jäsenyyden hakemista tarpeelliseksi.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan Helsingissä järjestämä Presidenttiforum on kerännyt ensimmäistä kertaa lähes kaikki ehdokkaat vaalikeskusteluun. Kansanliikkeen ehdokkaan, kokoomuksen tukeman Niinistön lisäksi ehdolle ovat asettuneet Vanhanen, Torvalds, vihreiden Pekka Haavisto, vasemmistoliiton Merja Kyllönen, perussuomalaisten Laura Huhtasaari ja SDP:n Tuula Haatainen. Kyllönen ei osallistunut tenttiin kauan sitten varatun työmatkan takia.

Keskustelua aiheesta

Vasemmiston varapuheenjohtaja paljastaa: Kymmenet miehet lähetelleet seksuaalisväritteisiä väkivaltafantasioita ”H-a:n” innoittamina

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja, helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Veronika Honkasalo paljastaa Twitter-tilillään saaneensa äärimmäisen ikäviä viestejä.

Samalla Honkasalo lähettää itsekin tiukan viestin miehille, jotka ovat häntä lähestyneet.

”Te kymmenet miehet, jotka olette lähetelleet seksuaalisväritteisiä väkivaltafantasioitanne H-a:n innoittamina: Metodi ei toimi!”

Honkasalon mukaan hän ei vaikene.

”Sen sijaan se saa minut seisomaan entistä vankemmin ihmisoikeuksien ja rakkauden puolella!”

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson arvostaa Honkasalon työtä.

”Ja niin monet seisovat sinun rinnallasi! Kiitos hienosta työstä”, Andersson vastaa Honkasalon päivitykseen.

Honkasalo valittiin Helsingin kaupunginvaltuustoon ensi yrittämällä vuonna 2012. Valtuustoryhmän vetäjäksi hän nousi 2014 ja kaupunginhallituksen jäseneksi 2015. Eduskuntavaaleissa 2015 Honkasalo pääsi ensimmäiselle varasijalle. Kesällä 2016 hänet valittiin vasemmistoliiton kolmanneksi varapuheenjohtajaksi.

Keskustelua aiheesta

Sampo Terho: ”Suomen tavoitteena on, että Suomen turvapaikanhakijamäärät laskevat”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

EU-ministerivaliokunta on käsitellyt E-kirjettä muuttoliikkeen hallintaan liittyen. Eurooppaministeri Sampo Terho (sin) on tyytyväinen esitettyihin linjauksiin.

”Suomen tavoitteena on, että EU:n ja Suomen turvapaikanhakijamäärät laskevat. Pakolaiskiintiötä ei nosteta ja turvapaikanhakijoiden taakanjaon on perustuttava vapaaehtoisuuteen. Palautusten ja rajavalvonnan on oltava tehokkaita. Nämä ovat järkeviä linjauksia”, luettelee Terho.

Tällä hetkellä ei valmistelussa ole uutta turvapaikanhakijoiden taakanjakomekanismia. Mikäli keskustelu uudesta kriisimekanismista käynnistyisi, Suomi asettaa ennakkoehdoksi, että jäsenmaiden aiemmin tekemät siirrot otetaan huomioon.

”Suomi kantoi vastuunsa taannoisessa kriisimekanismissa, useimmat muut maat eivät. Olemme siksi asettaneet lisäehtoja. En tällä hetkellä pysty kuvittelemaan sellaisia olosuhteita, joissa Siniset tukisivat Suomen vapaaehtoista osallistumista, jos uutta taakanjakomekanismia esitettäisiin”, Terho toteaa.

”Suomen linjaus toteaa rehellisesti, että huomattava osa hakijoista on liikkeellä taloudellisista syistä. Järjestelmää on siis kehitettävä tämän tiedon pohjalta.”

Keskustelua aiheesta

Taas uusi käänne Kittilässä

Kittilän kunnanhallitus on palauttanut valmisteluun syytteessä olevien Kittilän luottamushenkilöiden mahdollisen luottamustoimesta pidättämisen. Kunnanhallituksen oli määrä ottaa tänään kokouksessaan kantaa asian täytäntöönpanoon ja laillisuusvalvontaan.

Kittilän kunnan edustaja kertoi STT:lle, että toistaiseksi ei ole tietoa siitä, milloin asia voisi olla tulossa seuraavan kerran kunnanhallituksen käsittelyn.

Valtiovarainministeriö päätti lokakuun lopulla aloittaa kuulemismenettelyn Kittilän kuntaa kohtaan luottamushenkilöihin liittyen.

AVAINSANAT

Onko ministeri Berner sittenkin toteuttamassa liikenneverkkoyhtiön? – SDP:n Kiuru ihmeissään ”uudesta markkinaistamisesta”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Kansanedustaja, SDP:n valtiovarainvaliokunnan vastaavan Krista Kiurun mukaan liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) jo kertaalleen julkisuudessa kaadettu liikenneverkkoyhtiön malli on jälleen pöydällä.

– Berner sai hallituksen täydentävässä budjettiesityksessä oikeudet viedä eteenpäin liikenneohjaustoimintojen, rautatieliikenteen markkinaistamista sekä liikenneviraston perinteisten toimien yhtiöittämistä, Kiuru esittää Demokraatille.

– Hallituksella käynnistyy soten markkinaistamisen päälle uusi markkinaistaminen.

Kiurun viittaus liittyy Bernerin viime tammikuussa esittämään suureen liikenneuudistukseen, jonka tarkoituksena oli yhtiöittää liikenneväylät, kerätä käyttömaksuilla korjausvaroja ja poistaa autovero. Toisin kävi. Esitys ammuttiin julkisuudessa voimakkaasti alas ja sen valmistelu keskeytettiin.

Sen raunioille perustettiin kuitenkin parlamentaarinen työryhmä pohtimaan liikenteen rakenteita ja tulevaisuutta.

Asia tuntuu kuitenkin ponnahtaneen jälleen tiistaina esiin, kun hallitus esittää lähetekeskustelussa olleessa ensi vuoden talousarviota täydentävässä esityksessä liikenne- ja viestintäministeriölle 2 miljoonan euron määrärahaa osakehankintoihin ensi vuodelle liittyen liikenteenohjaustoimintojen yhtiöittämiseen sekä raideliikenteen kilpailun avaamiseen.

Mihin tarkoitukseen on tarkoitettu tämä 2 miljoonaa euroa?

Asia nousi keskusteluun myös eduskunnan täysistunnossa, kun kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) kysyi ministeri Berneriltä mihin tarkoitukseen on tarkoitettu tämä 2 miljoonaa euroa, joka on varattu henkilöliikenteen kilpailuttamisen rahoittamiseen.

Berner vastasi Ihalaiselle, että kysymyksessä on siirtyvä saldo, josta otetaan 2 miljoonaa euroa, jolla mahdollistetaan uuden momentin perustaminen.

– Tämä momentti ja määräraha tulee siihen tarpeeseen, että voidaan tehdä omistus- ja yhtiöjärjestelyjä. Määrärahan voi käyttää liikenneviraston liikenteen ohjaustoimintojen yhtiöittämisestä ja rautateiden henkilöiden kilpailulle avaamisista johtuviin omistusjärjestelyihin sekä liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa olevien yhtiöiden omistajanohjaukseen liittyen, Berner luetteli.

– Esimerkiksi tässä on kysymyksessä hintojen maksaminen, yhtenä esimerkkinä.

Esitys antaa ministeriölle käytännössä mahdollisuudet yhtiöittämiskokonaisuuteen.

Kiurun mukaan esitys antaa liikenne- ja viestintäministeriölle käytännössä mahdollisuudet yhtiöittämiskokonaisuuteen. Hän toteaa, että hallituksen tavoitteena on nyt yhtiöittää perinteiset virkamiestoimet ulkoistamalla ne kehittämisyhtiöön, uudelle ulkopuoliselle yhtiölle erityistehtävinä.

– Yhtiön perustamista ja selvityksiä varten on annettu 2 miljoonan euron täydentävä esitys budjettiin.

Lisätalousarvioesityksessä todetaan seuraavaa:

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan perustettavaksi osakehankintamomentti, jolle ehdotetaan 2 milj. euron määrärahaa. Esitys liittyy Liikenneviraston liikenteen ohjaustoimintojen yhtiöittämiseen sekä rautateiden henkilöliikenteen avaamiseen kilpailulle, jonka johdosta perustettaisiin valtion kokonaan omistamat erityistehtäväyhtiöt: kalustoyhtiö, kunnossapito- sekä kiinteistöyhtiö.

Kiurun mukaan jo nyt on selvinnyt, että perusteluteksti ei pidä edes ihan sellaisenaan paikkaansa. Tosiasiassa 2 miljoonalla eurolla ostettaisiin asiakokonaisuuteen liittyviä selvityksiä, käytännössä siis konsulttirahoja kehitysyhtiön perustamiseen.

Hänen mukaansa kehitysyhtiön alla toimisi tytäryhtiöt, jotka hoitaisivat jatkossa liikenteenohjaustoimintoja maalla, merellä ja ilmassa, mikäli yhtiöittäminen toteutuu. Samassa yhteydessä myös VR pilkottaisiin raideliikenteen kilpailun avaamiseksi.

– Kehittämisyhtiö olisi niin sanottu konserniyhtiö. Sinne siirrettäisiin nykyiset liikennepalvelut, jotka ovat jo yhtiömuodossa. Sinne siirrettäisiin siis myös nykyiset jo olemassa olevat yhtiöt, Kiuru kuvailee.

Hallituksella näyttää kuitenkin olevan jo oma malli.

Kiuru kuuluu myös Bernerin liikenneverkon rahoitusta, rakenteita ja tulevaisuutta arvioivaan parlamentaariseen työryhmään, jossa tätä kyseistä asiaa ei kuitenkaan hänen mukaansa ole vielä käsitelty.

– Hallituksella näyttää kuitenkin olevan jo oma malli, joka on viety läpi talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Nyt tuntuukin, että hallitus on antanut ministerille vapaat kädet toteuttaa laajan yhtiöittämismallin. Seuraavana on vuorossa liikenteen markkinaistaminen.

Isoksi kysymykseksi markkinaistamisen jälkeen muodostuu Kiurun mukaan etenkin tieverkosto.

– Mikäli suurin osa vastuusta teistä siirretään yhtiölle, kenelle toimijoille tuleva tieyhtiö tarjoaa palveluita, hän kysyy.

– Onko hallituksella aikomuksena siirtää vanhat asfaltit, jotka on jo maksettu veronmaksajien rahoilla, uudelleen maksullisiksi. Eli ne maksatettaisiin uudelleen käyttäjillä, jotka ovat jälleen samat veronmaksajat?

Toimijoille ollaankin antamassa Kiurun mukaan mahdollisuus tulla markkinoille ja saada markkinasiivu aivan kuten Bernerin esittämässä raideliikenteen uudistuksessakin.

Onko Bernerin jo viime tammikuussa kovalla metakalla kaadettu liikenneverkon malli sittenkin tulossa tässä muodossa, Kiuru kysyy lopuksi vielä uudelleen.

Antti Lindtman: ”Tyttö tuli, kaikki hyvin”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kansanedustaja Antti Lindtman.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Lindtman, 35 ja hänen puolisonsa Kaija Storbom, 54 ovat saaneet tyttölapsen. Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Antti Lindtman on kertonut asiasta Facebookissa.

– Pieni on elämän alku, suuri on vanhempien onni. Tyttö tuli, 3440g/50cm. Kaikki hyvin❤️ Elämä on tässä ja nyt.