Valtionrajarikokseen syyllistyy, jos esimerkiksi ylittää Suomen rajan ilman asianmukaisia matkustusasiakirjoja tai saapuu maahan muun kuin virallisen rajanylityspaikan kautta. Rikoslain mukaan valtionrajarikoksesta ei kuitenkaan tuomita, jos ulkomaalainen hakee pakolaisuuden perusteella turvapaikkaa tai hän on ihmiskaupan kohteena.

Joissakin tilanteissa myös turvapaikanhakijaksi alun perin ilmoittautunut ihminen voi kuitenkin saada rangaistuksen mainitusta rikoksesta. Rangaistus voi olla sakkoa tai vankeutta enintään vuosi.

-  Yksittäisissä tapauksissa tuomitseminen on mahdollista. Jonkin verran on sellaisia tapauksia, joissa ihminen vaikkapa ensin hakee turvapaikkaa ja sitten saattaa hetken päästä peruuttaa hakemuksensa. Esimerkiksi tällaisessa tilanteessa voidaan jatkaa valtionrajarikoksen tutkintaa pidemmälle, sanoo yksikönpäällikkö Tomi Kivenjuuri Rajavartiolaitoksen esikunnasta.

Kivenjuuren mukaan itärajan yli saapuneista turvapaikanhakijoista on avattu noin tuhat valtionrajarikosta koskevaa tutkintaa.

-  Jos jossain tilanteessa kysymyksessä on ollut esimerkiksi perhe tai ryhmä, emme ole välttämättä avanneet niistä erillisiä tutkintoja, vaan ne on voitu käsitellä yhdellä jutulla, hän sanoo.

Kivenjuuri luonnehtii, että valtionrajarikostutkintojen tekeminen turvapaikanhakijoista liittyy teknisiin näkökulmiin. Joissakin tapauksissa kyseessä on hyvin lyhyt toimenpide. Toisissa tapauksissa saatetaan joutua tekemään esimerkiksi useampia kuulusteluja.

-  Tutkinnassa selvitetään esimerkiksi sitä, millä asiakirjoilla ihminen on saapunut Suomeen ja mistä sekä mitä reittiä pitkin hän on tullut. Kuulusteluja tehdään tarvittavassa laajuudessa.

Tutkinnan kautta Rajavartiolaitos saa myös yleisempää tilannetietoa rikollisuuden muodoista ja niiden muutoksista. Yksinkertaisten perustutkintojen kautta voi aueta tie laajempiin tutkintoihin. Yksittäisten valtionrajarikostutkintojen kautta rajaviranomaiset voivat päästä myös isompien rikollisryhmien tai järjestäytyneen rikollisuuden jäljille.

- Voi olla paljon sellaista informaatiota, mitä emme välttämättä muutoin saisi, jos emme tekisi kuulusteluja yksinkertaisistakin rikoksista, Kivenjuuri kertoo.

KÄYTÄNNÖSSÄ leijonanosa turvapaikanhakijoihin liittyvistä valtionrajarikostutkinnoista päättyy tutkinnanjohtajan päätöksellä. Joskus asia voi edetä syyttäjälle, kuten vaikkapa juuri tilanteessa, jossa joku on peruuttanut hakemuksensa.

Kivenjuuri painottaa, että Rajavartiolaitoksen huomion keskiössä on laittoman maahantulon järjestämiseen liittyvä rikollisuus. Yksittäisistä luvattomista valtionrajan ylityksistä ja niihin mahdollisesti liittyvistä turvapaikanhauista tiedotetaan hyvin vähän. Yleensä tiedottaminen liittyy johonkin poikkeukselliseen asiaan tai ilmiöön, kuten ihan viime aikoina esimerkiksi rajan ylittämiseen maaston kautta itärajalla.

Esimerkiksi Amnesty Finland kritisoi tiistaina viestipalvelu X:ssä sitä, että tämänhetkinen julkinen narratiivi luo pahimmillaan täysin väärän kuvan turvapaikkaa hakevien ihmisten oikeuksista ja rankaisemattomuuden periaatteesta. Se totesi muun muassa, että Rajavartiolaitos jättää usein mainitsematta, että turvapaikanhakijoita ei tuomita valtionrajarikoksesta.

Kivenjuuren mukaan esimerkiksi Ylen jutussa, jossa häntä on viime viikolla haastateltu, tuotiin ainakin esille selvästi tätä rikoslakiin liittyvää asiaa. Siihen Kivenjuuri ei osaa ottaa kantaa, miten esimerkiksi eri rajavartiostojen tiedotteissa asiasta on kerrottu vaikkapa viime vuosien aikana.

- Se asia voisi olla hyvä mainita tiedotteissa, jos sitä ei ole tuotu tiedotteissa esiin, Kivenjuuri lausuu omana näkemyksenään siitä, olisiko Rajavartiolaitoksesta tuleviin turvapaikanhakijoita ja valtionrajarikoksia koskeviin tiedotteisiin syytä lisätä aina maininta, mitä rikoslaki sanoo kansainvälistä suojelua hakeneen tuomitsemisesta.

Korjattu 19.1.2024 kello 17.47. Amnesty Finlandin päivitys viestipalvelu X:ssä oli tiistailta, ei keskiviikolta.

1⃣ Turvapaikanhakijoita ei tuomita valtionrajarikoksesta. Jokaisella on oikeus hakea turvapaikkaa, eikä turvaa hakevaa ihmistä voi rangaista hänen maahantulotavastaan, kuten epävirallisesta rajanylityksestä. Tästä säädetään pakolaissopimuksessa, johon Suomi on sitoutunut.

— Amnesty Finland (@amnestyfinland) January 16, 2024