Kolmen kärki kokoomus, SDP ja perussuomalaiset on pysynyt Ylen gallupissa samana mutta siirtynyt aiempaa lähemmäs toisiaan, tiiviisti virhemarginaaliin 20 prosentin tuntumaan.

– Tässä tilanteessa on oltu ennenkin. Monen ennustama, mutta harvan uskoma kärjen tiivistyminen tapahtuu taas. Tulee mieleen paitsi paitsi edelliset eduskuntavaalit, jossa kolmen kärki paini 17 prosentissa, myös vuoden 2007 vaalien tiivistymä, jossa keskusta, kokoomus ja demarit olivat hyvin lähellä toisiaan. Yhden prosenttiyksikön siirtymä olisi mullistanut tuloksen, Majander sanoo.

Monissa Euroopan maissa, kuten Tanskassa ja Hollannissa, havaittu puoluekentän sirpaloituminen ei näytä toteutuvan Suomessa.

AAMUN gallupin suurimpia putoajia ovat vihreät (-1,4) ja alle kymmeneen prosenttiin taantunut keskusta (-0,6). Majanderin mukaan vihreät ja keskusta ovat osoittaneet, etteivät pyrkimykset profiilin nostoon hallituskumppaneiden kustannuksella ole tuottaneet tulosta.

Keskustan lukemia Majader pitää shokeeraavina.

– Kunta- ja aluevaalit olivat puheenjohtaja Saarikolle suuri helpotus. Nämä ovat painajaismaiset näkymät. Alle 10 prosentin kannatus ja kuukausi aikaa vaaleihin.

Yksi vaalien kiinnostavista kysymyksistä on keskustan ja perussuomalaisten voimasuhteiden heilahtaminen maakunnissa. Majander toteaa perussuomalaisten vahvistaneen kenttäänsä kunta- ja aluevaaleissa, vaikka se ei ole lyönyt tuloksissa läpi. Eduskuntavaaleissa puolue on kyennyt kirimään kolmesti kohti vaalipäivää gallupeja paremman tuloksen. Tällä kertaa kannatuskiri on alkanut jo aikaisemmin.

– Tämä on yksi keskeinen asia, joka tekee hallituksen muodostamisesta erityisen vaikeaa. Kepu on nyt ottanut kahdessa hallituksessa kuonoon eri pohjilta. Olen sanonut ennenkin, että keskusta ei tiedä kumpaa jalkaa se ontuu. Tätä menoa ei ole jalkoja, joilla ontua.

– Kuka perii maakuntien kansallismielisen konservatiivisuuden?

TOINEN vaaleissa kiinnostava asia on nuorten äänestyskäyttäytyminen. Majanderin mukaan Ruotsissa nuoret äänestäjät ovat kääntyneet selkeästi kohti konservatiivista oikeistoa. Hän pitää mahdollisena, että Suomessa voisi käydä samoin.

– Ei ole mitenkään itsestään selvää, että nuoret äänestäisivät vihreitä ja vasemmistoliittoa. Siellä voi perussuomalaiset vedota ihan yhtä lailla kuten ruotsidemokraatit Ruotsissa.

Vihreiden kannatusalhoa Majander selittää epäonnistuneella strategialla.

– Jos ollaan köyhien ystäviä, niin strategia on tuossa kohtaa vähän pettänyt. Pitäisi liikkua vanhan oikeisto-vasemmistojaon yli. Miksi ei sitten valita the real thing minkä vanhat vasemmistopuolueet tarjoavat?

Gallupin perusteella vasemmistoliitto on parantanut asemiaan 1,4 prosenttiyksiköllä, mitä voi pitää puolueen prosentit huomioiden huimana parannuksena.

– Se on iso nousu. Onhan se nyt melkoista, että puolue haastaa kepua. Luulisin, että leikkauspolitiikka ja sosiaaliturva-asiat pelaavat paljon paremmin vasemmistoliiton kuin vihreiden laariin. Näkisin, että substanssiasioilla, jotka ovat kovasti nousseet esiin, vasemmistoliitto on edullisemmassa asemassa kuin vihreät.

Nostaako kokoomuksen puhe velkavaaleista SDP:tä ja vasemmistoliittoa?

– Minusta tuossa on perää. Kun Elina Valtonen moitti aamutelevisiossa demareita vastuuttomasta talouspolitiikasta, mainosta sai myös se, että demarit ovat valmiita pitämään vähäosaisen puolta. Kyllä siinä tällainen kiikkulauta on.

KOKOOMUKSEN sulamista Majander pitää yllätyksenä. 0,8 prosenttiyksikköä Ylen gallupissa menettänyt kokoomus (20,8) on alle prosenttiyksikön päässä SDP:stä (19,9) ja perussuomalaistenkin suhteen virhemarginaalissa (19).

– Johtava oppositiopuolue on tavannut olla meillä vahvoilla. Aluevaalien ja kuntavaalien kohdalla näytti, että kokoomus on tosi paikan tullen omaa luokkaansa perussuomalaisiin verrattuna. Nyt ne ovat gallupeissa suurin piirtein tasoissa.

– Pikkuisen vielä kaihertaa se kysymys, että pitääkö kokoomus kuitenkin paremmin pintansa oppositiosta käsin kuin perussuomalaiset. Puolueen kannattajat pruukaavat myös äänestää.

Kokoomuksen ja miksei muidenkin kannalta kiinnostavaa seurattavaa on erityisesti matalan äänikynnyksen Uudenmaan vaalipiiri, josta on jaossa 37 edustajapaikkaa.

– Viime kerralla Harkimon liike nyt vei kokoomukselta suurimman puolueen aseman. Nyt liike nyt ja liberaalit voivat olla viemässä ratkaisevia prosentteja ja ehkä paikkojakin [kokoomukselta] Uudellamaalla. Kun tilanne on niin tiukka, yksittäisillä vaalipiireillä ja niiden viimeisillä paikoilla voi olla ratkaiseva merkitys kokonaistuloksen kannalta.

Majander pitää tilannetta hallituksen muodostamisen kannalta sekavampana kuin vuoden 2019 vaaleissa.

– Demokratian kannalta oli viimeksi hyvä asia, että vaalitulos oli selvä viesti. Hallituspohja muuttui niin paljon kuin se Suomessa ylipäänsä oli mahdollista. Keskusta jäi siinä sarana-asemaan ja hankalaan väliin.

VASTAAVA ideologinen heilahdus on nytkin mahdollinen, jos hallituskoalitio muodostuu kokoomuksen ja perussuomalaisten ympärille.

– Mutta ei ole mitenkään selvää, että se on se vaihtoehto. Kokoomus yrittää ainakin pitää tilanteen auki. Ja on epäselvää pääsevätkö he valitsijan paikalle. Joka tapauksessa tilanne näyttää nyt niin kireältä, että vaaleihin asti mennään kohti toisia suuria puolueita pikemminkin jyrkentyvin asennoin kuin kädenojennuksen asetelmin.

– Tarkoitan tällä erityisesti sinipuna-asetelmaa. Ei ole mitään merkkiä siitä, että kokoomuksen ja demareiden välisessä kilpajuoksussa kumpikaan taho lähtisi hakemaan kompromisseja ennen vaaleja. Vaalien jälkeen se on taas uusi kysymys.

Majanderin mukaan Juha Sipilän hallitus loi Suomeen epätyypillisen ja aikaisempaa vahvemman blokkiasetelman.

– Asetelma on siitä lähtien jatkanut latenttia olemassaoloaan.

Rinteen ja Marinin hallituksia ei voi samalla tavoin pitää blokkihallituksina, koska mukana on vasemmistopuolueiden lisäksi keskusta ja RKP. Mutta blokkiajattelusta on Majanderin mukaan tullut vaivihkaa tapa jäsentää poliittista kenttää.

– Riippuu paljon hallitusratkaisusta ja siitä mitkä vaihtoehdot ovat olemassa vaalien jälkeen, jatkaako tämä kehittymistään samaan suuntaan. Jos hallituksen runkona on sinipuna, sehän rikkoon tämän tyyppisen ajattelun kertaheitolla.

Vasemmistoliittoa ei Majanderin mukaan tulla mahdollisessa sinipunassa enää näkemään.

– Sinipunarungon pitää olla tiiviimpi kuin mitä se oli Kataisen-Stubbin hallituksessa. Siitä on jäänyt sellainen peikko varmaan molemmille puolille. Vaikka mentäisi yhdessä hallitukseen, sen tyyppinen kehitys haluttaisiin välttää.

– Sinipunan edellytys on se, että kokoomus ei tule hyväksymään vasemmistoliittoa mukaan. Sama pätee varmaan toisinpäinkin. Silloin SDP joutuu vedenjakajalle. Kuinka paljon se pelkää kokoomusyhteistyön avaavan vasenta laitaa vuotamaan vasemmistoliittoon päin. Se on varmaan sen ratkaisun yksi kovimpia kysymyksiä.