Vuorelman mukaan puolueet painottavat puheissaan arjen kysymysten tärkeyttä, mutta painotus jää retoriseksi kehykseksi. Varsinaisiin arjen asiakysymyksiin ei koskaan päästä.

– Arjen painottaminen on silmänkääntötemppu. Politiikassa on aina kyse kansalaisten arjesta, ei se ole kuntapolitiikan erikoisuus. Pelkään, että vastaus on, ettei puolueita hirveästi kuntapolitiikka kiinnosta, Vuorelma sanoo.

Hän pohtii johtuuko puolueiden haluttomuus edessä olevasta maakuntauudistuksesta ja tilanteen epäselvyydestä.

– Siellä on todella sellaisia kysymyksiä, joista pitäisi puhua. Mutta jos se on vain jargonia koulujen, päiväkotien ja harrastusten tärkeydestä arjessa ilman selkeämpiä tavoitteita, niin ei se hirveän pitkälle vie.

Mistä isot puolueet sitten kuntavaalien alla puhuvat?

– Suurin muutos aiempiin kuntavaaleihin verrattuna on sote-keskustelu ja siihen liittyvä kieli. Soten kautta myös talouspoliittiset kysymykset ovat paljon vahvemmin esillä puolueiden ohjelmissa. Tämä on erikoista, koska kunnissa ei jatkossa päätetä sote-kysymyksistä.

Vuorelman mukaan vuoden 2012 kuntavaalien prosentuaalisesti suurin puolue kokoomus on kuntien roolin suhteen epäselvä ja keskittyy saarnaamaan ja läksyttämään niitä talousvastuusta.

– Voisi sanoa, että kokoomuksessa on puhekuri. Sieltä kerrotaan kunnille kuinka niiden pitää ajatella ja toimia. Se on jopa vähän uhkapuhetta siitä, että jos kunnat eivät ymmärrä yritysten toimintaedellytysten tärkeyttä, niin se vaikuttaa suoraan Suomen taloustilanteeseen ja hyvinvointivaltion toimintaan, Vuorelma sanoo.

Kuntien ruodussa pitäminen on hänen mukaansa vain korostunut kokoomuksessa sote-uudistuksen myötä.

Keskusta valmistautuu jatkamaan eduskuntavaalien teemaansa myös kuntavaaleihin. Suomi kuntoon -vaalien jatko-osan ohjelma on Vuorelman mukaan hyvin pääministeri Juha Sipilän (kesk.) näköinen.

– Keskusta keskittyy kuntien oikeuksiin. Ne kiinnittyvät sääntelyn purkamiseen, jonka pitäisi jotenkin vahvistaa oikeuksia. Jää epäselväksi mitä konkretia turhasta byrokratiasta on.

Keskusta myös vastustaa perinteiseen tapaansa kuntien pakkoliitoksia.

Hallituspuolue perussuomalaisten kuntavaaleista on Vuorelman mukaan tulossa hyvin selvästi maahanmuuttovaalit.

– Maahanmuutto tuodaan esiin kaavoituksesta ja asuntopolitiikasta alkaen aina eläinten oikeuksiin saakka.

Eläinten oikeuksien osalta puolue kytkee maahanmuuton uskonnolliseen teurastukseen, jota voi kysymyksenä pitää Suomessa melko marginaalisena.

– Maahanmuuton korostaminen on erikoista, koska siihen liittyvistä päälinjoista päätetään hyvin vähän kuntatasolla.

Perussuomalaiset puhuvat myös kuntiin läheisemmin liittyvästä autoilusta, mutta nostavat toisaalta teemaksi myös feminismikritiikkiään.

Vuorelma pitää esimerkiksi perussuomalaisia kuumentavaa kysymystä poikien ja tyttöjen erillisistä vessoista aika epäolennaisena koulutuspolitiikan näkökulmasta.

– Perussuomalaiset vastustavat kuntavaaleissa myös suuryritysten voitontavoittelua ja markkinaliberalismia, joka on hieman ristiriitaista sen suhteen, että puheenjohtaja Timo Soini puolustaa varsin ehdoitta soten valinnanvapausmallia.

SDP:n kuntavaaleja Vuorelma tarkastelee selkeästi oppositiovaaleina, joissa tuodaan esille Juha Sipilän hallituksen leikkauspolitiikkaa ja sote-uudistuksen epäkohtia.

– SDP määrittää valinnanvapautta uudelleen yritysten valinnanvapaudeksi tavoitella voittoa.

Kysymys valinnanvapausmallista on korostanut Vuorelman mukaan myös SDP:n vaaliohjelmassa talouspoliittista ulottuvuutta.

– Sote-malli ei ollut viime vaalien aikaan näin pitkällä. Nyt ajatellaan, että ne ovat kunnan asioita, koska kunta on aikaisemmin toteuttanut sote-palvelut.

Aikaisemmin kunnan itsemääräämisoikeudesta on keskusteltu pakkoliitosten kohdalla, mutta siitä on Vuorelman mukaan puuttunut ulkoatuleva, taloudellinen uhka, mikä nyt liittyy suuryritysten voitontavoitteluun.

– Ennen puhuttiin enemmän säästämisestä ja kuntien yhdistämisestä, ja on korostettiin kuntien hallinnollista puolta ja rakenteita. Talouspuhe liittyi kuntahankintojen kilpailutukseen, joka on nyt esillä vain kokoomuksen kuntaohjelmassa, jossa keskeiseksi tavoitteeksi määritellään kunnan toimien yhtiöittäminen palvelualoitteen avulla.