Hän myöntää yllättyneensä, että presidentti Joe Biden ilmoitti sunnuntaina illalla Suomen aikaa luopuvansa toisen kauden tavoittelusta.

– Ehkä tämä nopeus millä se tuli yllätti. Ehkä hänen koronatartuntansa vaikutti asiaan ja ajatusmaailmaan. Oli aika selvää ensimmäisen vaaliväittelyn jälkeen, ettei Bidenista tule ehdokasta, kun merkittävimmät demokraatit alkoivat vetää pois tukeaan. Odotin, että ratkaisu saattaisi mennä lähemmäs puoluekokousta, ehkä jopa puoluekokouksen jälkeen, Kokko kommentoi Demokraatille.

Luopuessaan Biden antoi tukensa omalle varapresidentilleen Harrisille, joka on saanut sen jälkeen taakseen muun muassa molemmat Clintonit ja myös osan mahdollisista kilpailijoistaan.

Jani Kokko pitää Harrisia Bidenia parempana ehdokkaana, mutta Trumpin voittaminen on toinen juttu.

HELPPO valintaprosessi on runsaat sata päivää ennen vaaleja on myös välttämättömyys. Kokon mukaan demokraateilla ei ole tässä tilanteessa varaa repivään sisäiseen valtataisteluun presidenttiehdokkuudesta.

– Harris on parempi ehdokas kuin Biden. Trumpin voittaminen on kokonaan toinen kysymys. Demokraateilla olisi ollut vahvempiakin ehdokkaita.

Kokko listaa vahvemmiksi ehdokkaiksi Kalifornian, Wisconsin, Illinoisin, Pennsylvanian, Pohjois-Carolinan ja Kentuckyn demokraattikuvernöörit, jotka ovat olleet mukana etukäteispohdinnoissa. Yhtenä vahvimmista pidetty Kalifornian Gavin Newsom ehti jo ilmoittaa tukevansa Kamala Harrisia.

Puheita entisen presidentin puolison Michelle Obaman ehdokkuudesta Kokko ei se sijaan ymmärrä.

– Hän ei ole koskaan elämässään osoittanut kiinnostusta poliittisia tehtäviä kohtaan, ja hän on potentiaalisista nimistä kaikista uskottavimmin kieltäytynyt ehdokkuudesta. Hän on ehkä näistä ihmisistä vihonviimeisin, joka siihen tehtävään edes haluaisi.

HARRISIN heikkous ehdokkaana on Kokon mukaan samaa juurta kuin presidentti Bidenilla. Molemmat edustavat huonona pidetyn Yhdysvaltain julkisen hallinnon imagoa.

– Vaikka hallinto on saanut yli 15 miljoonaa uutta työpaikkaa luotua, niin sitä pidetään silti tehottomana ja kankeana. Harris ei pysty irtaantumaan siitä, hän on kiinteä osa hallintoa. Hallinnon ulkopuolinen ehdokas olisi omasta näkökulmastani ollut tässä suhteessa vahvempi.

Harris on Kokon mukaan myös “väärällä tavalla” vähemmistöä. Hänen isänsä on jamaikan-amerikkalainen ja äitinsä intian-amerikkalainen.

– Hän ei ole afroamerikkalainen eikä latino, mikä on suurten vähemmistöryhmien identifioitumisen kannalta erittäin tärkeätä. Tämä näkyi hänen kannatuksessaan demokraattien esivaaleissa 2020 ja sen jälkeenkin. Hänen kykynsä vedota näihin kriittisiin vähemmistöihin on vähän haasteellinen.

LATINOJEN ja afroamerikkalaisten äänestysaktiivisuus on Kokon mukaan demokraattien vaalimenestyksen kannalta olennaisia.

– Georgiassa vähemmistöt muodostavat jo 18-19 prosenttia äänestäjäkunnasta. Latinot ovat vahvemmilla tietyissä eteläisissä osavaltioissa. Jos Harris kykenee innostamaan näitä kahta vähemmistöryhmää äänestämään, Georgian, Arizonan ja Nevadan tilanne paranee demokraateilla huomattavasti. Toisaalta, jos demokraatit kykenevät pitämään ruostevyöhykkeen kolme vaa’ankieliosavaltiota ( Wisconsin, Michigan ja Pennsylvania), he voittavat jo niillä eivätkä edes tarvitse näitä kolmea.

Jos Harrisista tulee ehdokas ja hän valitsee varapresidenttiehdokkaakseen Pennsylvanian kuvernöörin Josh Shapiron, tilanne ruostevyöhykkeellä muuttuu Kokon mukaan helpommaksi.

Vuoden 2016 vaaleja edeltäneessä kampanjassaan Trump hyödynsi presidentti Barack Obamaan liittyviä rasistisia salaliittoteorioita. Obaman väitettiin muun muassa olevan uskonnoltaan muslimi ja syntyneen todellisuudessa Afrikassa. Vastaehdokkaasta, demokraattien Hillary Clintonista levitettiin puolestaan naisvihamielistä sisältöä.

– Sama mitä Hillary Clintonista levitettiin naisena tulee toistumaan. Nyt se vielä yhdistyy vähemmistötaustaan. On aivan selvää, että kampanja tulee menemään erittäin likaiseksi, Kokko sanoo.

VUODEN 2016 presidentinvaalien repivyys johtui Kokon mukaan modernina aikana ennennäkemättömästä alatyylisyydestä.

– Se teki vaaleista ainakin julkisuuteen todella repivät. Uskon, että nämä vaalit saattavat olla samalla tavalla repivät, mutta se ei välttämättä näytä siltä, koska olemme jo tottuneet Yhdysvaltain politiikan olevan tällaista. En keksi mikä tässä voisi nostaa repivyyden aivan uudenlaiselle tasolle.

Trumpista, 78, tuli Bidenin, 81, luopumisen myötä Yhdysvaltain historian vanhin presidenttiehdokas. Kamala Harrisille, 59, ikä ja sukupuoli ovat Kokon mukaan selkeitä etuja.

– Ihmiset saadaan masinoitua sen taakse, että Yhdysvaltoihin on mahdollisuus saada ensimmäinen naispresidentti. Nuoret, naiset ja korkeasti koulutetut, joille tämä asia on tärkeä, pystytään helpommin innostamaan äänestämään. Se on jo nähty, että Trumpia haastaneen Nikki Haleyn takana ollut super PAC tukee nyt Kamala Harrisia.

Kokon mukaan Trumpilla on ongelmia myös oman puolueensa maltillisessa siivessä. Trump todettiin syylliseksi niin sanotussa hyssyttelyraha-oikeudenkäynnissä.

– Osa maltillisista republikaaneista ei halua äänestää Trumpia hänen tuomiostaan johtuen. Aikaisemmin on näyttänyt siltä, että he passivoituvat vaaleissa, koska he eivät pitäneet myöskään Bidenia hyvänä vaihtoehtona hänen ikänsä vuoksi. Nyt on kiinnostavaa nähdä miten tämä ryhmä tulee reagoimaan siihen, jos Harrisista tulee ehdokas. Yltääkö heidän inhonsa Trumpia kohtaan niin korkealle, että pystyisivät jopa äänestämään demokraattia presidentiksi?

Harris ei edusta poliittiselta linjaltaan demokraattien vasemmistosiipeä, vaan on Kokon mukaan samanlainen keskustalainen kuin Bidenkin.

ISTUVA presidentti on edellisen kerran Yhdysvalloissa luopunut toisen kauden tavoittelusta vuonna 1968. Luopuja oli tuolloin John F. Kennedyn salamurhan jälkeen presidentiksi noussut Lyndon B. Johnson. Kokko on nostanut esiin muitakin yhtymäkohtia vuoteen 1968, viimeisimpänä Trumpin salamurhayrityksen.

– Yhtymäkohdat vuoden 1968 kaaokseen ovat entisestään vahvistuneet. Bidenin luopuminen sopii siihen oikein hyvin, vaikka tapahtuukin aika viime tipassa vaalipäivään nähden.

Moni katsoi presidentinvaalien jo käytännössä ratkenneen Trumpin murhayritykseen. Kokko ei ole ollut valmis julistamaan Trumpia voittajaksi.

– Tapaus oli tietysti traaginen, mutta loppujen lopuksi häntä ammuttiin korvaan. Se ei ollut mikään Ronald Reagania vastaan tehty murhayritys (vuonna 1981), jossa luoti porautui millien päähän sydämestä ja leikkaus toipumisineen kesti pitkään. Hän sai siitä todellisen kannatusnosteen. Nyt tästä on tullut lähinnä meemiaineistoa.

– Varsinkin kun Trumpin kannattajat ryhtyivät peittämään oikean puolen korviaan valkoisilla teipeillä, niin syntyi enemmän kuva lahkosta kuin vakavasti otettavasta poliittisesta liikkeestä.