Suomen hallituksen suhtautuminen maahanmuuttoon, myös työperäiseen, näyttää kokonaisuudessaan varsin kielteiseltä. Näin on lukuun ottamatta “muutamia korulauseita työperäisen maahanmuuton tärkeydestä”, sanoo maahanmuuttoon erikoistunut politiikan tutkija Pasi Saukkonen Suomen Tietotoimiston haastattelussa.

STT pyysi Saukkosta arvioimaan hallituksen toimia ja hallitusohjelmaa työperäisen maahanmuuton houkuttelevuuden kannalta. Hän on tutkinut pitkään maahanmuuttoa ja työskentelee tällä hetkellä erikoistutkijana Helsingin kaupunginkanslian kaupunkitietoyksikössä.

Työperäisestä maahanmuutosta on jo pitkään puhuttu ratkaisuna harmaantuvan Suomen huoltosuhteen korjaamiseen. Valtiovarainministeriön osastojohtaja Mikko Spolanderkin kertoi taannoin Iltalehdelle, että on vaikea nähdä muuta keinoa Suomen heikon julkisen talouden pelastamiseksi kuin kasvava maahanmuutto.

Kokoomuksesta on taas annettu ymmärtää, että hallitus ei ole erityisesti kiristämässä työperäistä maahanmuuttoa Suomeen.

Hallitus on kuitenkin toteuttamassa useita maahanmuuttopolitiikkaan liittyviä uudistuksia, joista osa vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti Suomeen työn perässä muuttaviin.

-  Aihekokonaisuus on hyvin pitkä ja yksityiskohtainen. Yksityiskohdista valtaosa tähtää maahanmuuton rajoittamiseen ja vähentää muuttajien oikeuksia, tutkija Saukkonen sanoo.

Saukkonen sanoo ihmettelevänsä, miten helposti osa muutoksista on menossa läpi.

-  Ensinnä suhteessa siihen, miten voimakkaasti tämä poikkeaa pidemmän aikavälin linjasta Suomessa. Ja myös suhteessa siihen, millaisilla näkemyksillä ennen kaikkea kokoomus ja myös RKP tulivat vaaleihin.

Hän toivoo, että maahanmuutosta käytäisiin nykyistä täsmällisempää ja perusteellisempaa keskustelua.

-  Keskustelu on vähäistä ja ennen kaikkea perussuomalaisten vahvasti dominoimaa. Tuottaahan se sellaista käsitystä yhteiskuntaan, että maahanmuutto on itse asiassa huono asia.

Heti perään Saukkonen sanoo kuitenkin vierastavansa ajatusta, jossa maahanmuutto nähdään ainoastaan hyvänä asiana. Maahanmuuttoon sisältyy myös haasteita, joista on puhuttava.

-  Mutta siihen pitäisi suhtautua niin, että se on sellainen todellisuus, jossa Suomi elää jo nyt ja jonka kanssa pitäisi oppia jatkossakin elämään ihan rauhallisesti. Tässä välittyy nyt ihan väärää viestiä sekä Suomen sisällä että ulospäin.

HALLITUS valmistelee muun muassa työperäisen oleskeluluvan tulorajan nostoa ja kansalaisuuden ja pysyvän oleskeluluvan saannin kiristyksiä.

Työluvalla olevan on poistuttava maasta kolme kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen, jos uutta työtä ei löydy. Erityisasiantuntijoille on kaavailtu lakiin kuuden kuukauden poikkeusta.

Saukkonen sanoo, että minkään yksittäisen muutoksen vaikutuksia Suomen houkuttelevuuteen tai maahanmuuttomääriin on vaikea arvioida.

-  Niitä on helppo liioitellakin. Mutta on selvää, että ei tämä Suomen houkuttelevuutta ja kiinnostavuutta millään muotoa lisää. Tällaiset elementit toisensa perään vähentävät sitä.

Saukkonen toivoo, ettei osa hallituksen muutoksista menisi läpi. Niihin kuuluvat esimerkiksi kansalaisuuden ja oleskeluluvan saannin kiristäminen ja kolmen kuukauden sääntö.

-  Jos haluamme, että ulkomaalaiset alkavat ajatella Suomea potentiaalisena maana asua ja työskennellä, niin on tavattoman haitallista pitää heitä sellaisessa epävarmuuden limbotilassa. Ne ihmiset, joista Suomi kilpailee, voivat lähteä myös muualle. Ja silloin tällaisilla asioilla on merkitystä.

Hänestä on myös syytä pohtia, millaisen signaalin suomalainen keskustelukulttuuri tällä hetkellä lähettää jo maassa oleville. Tuleeko heistä osa yhteiskuntaa vai ei?

-  Näissä mennään tutkimuksen tuottaman tiedon kannalta väärään suuntaan. Tämä ei tietenkään tarkoita, että oleskelulupa tai kansalaisuus pitäisi saada ilman mitään ehtoja. Mutta en myöskään näe, että olisi jotain erityistä syytä kiristää niiden saantia.

TYÖ- ja ELINKEINOMINISTERIÖ ei ole maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläisen mukaan laatinut kokonaisarviota siitä, miten muutokset vaikuttavat Suomeen suuntautuvaan työperäiseen maahanmuuttoon.

Asiaan vaikuttavat niin monet tekijät, että tarkkoja laskelmia on haastava tehdä.

-  Yhdet asiat voivat lisätä vetovoimaa, toiset heikentää. Esimerkiksi kolmen kuukauden säännöllä voi elinkeinoelämän mukaan olla vaikutuksia Suomen kiinnostavuuteen. Sitten toisaalta teemme kansainvälisen rekrytoinnin sujuvoittamiseksi toimenpiteitä, ja myös esimerkiksi erityisasiantuntijan oleskeluluvan saantia on nopeutettu todella paljon.

Myös pankkipalveluiden saantia on helpotettu ja englanninkielisiä kouluja lisätty.

Osa muutoksista käynnistettiin jo edellisellä hallituskaudella.

MUUTOKSIA tulee myös Suomen kansalaisuuden saamiseen. Kansalaisuuslain muuttamista käsitellään kolmessa osassa, joista ensimmäinen eli kansalaisuuteen vaadittavan asumisajan nostaminen on pian menossa eduskuntaan.

Siinä kansalaisuuteen vaadittava asumisaika nostetaan viidestä vuodesta kahdeksaan vuoteen, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.

Asumisajan nostaminen sai lain lausuntokierroksella kritiikkiä yritysmaailman edustajilta.

Teknologiateollisuus sanoi olevansa erittäin huolissaan Suomen maakuvasta ja kyvystä houkutella osaajia, jos laki toteutuu. Suomen start up -yhteisön mukaan asumisajan nosto heikentää osaajien houkuttelua.

Keskuskauppamari muistutti, että Suomi käy jatkuvaa kilpailua osaajista. Esimerkiksi Saksassa kansalaisuuteen vaadittavaa asumisaikaa on päädytty lyhentämään.

-  Kansalaisuuden saaminen on myös keskeinen keino juurruttaa uusia tulijoita Suomeen ja rakentaa luottamusta siihen, että elämää ja työuraa kannattaa pitkäjänteisesti rakentaa täällä, kamari neuvoo.

Myös työ- ja elinkeinoministeriö kertoi lausunnossaan jakavansa huolen, että asumisaikaan tehtävät muutokset saattavat osaltaan vähentää tai hidastaa koulutetun työvoiman pysyvämpää asettumista Suomeen.

SAUKKOSEN mielestä mukaan koko maahanmuuttokeskustelun taso on Suomessa sekä politiikassa että mediassa hyvin vinoutunut. Monia peruskäsityksiä keskustelussa olisi syytä korjata ja asemoida Suomi realistiseen kontekstiin.

-  Ihan lähtökohtaisesti, eihän meille ole tullut mitään suuria määriä maahanmuuttoa ja sekin joka on tullut, on keskittynyt erittäin suuresti vain yhdelle kaupunkiseudulle.

Hän myös sanoo, että kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteiskunnan moninaistuminen tulisi hyväksyä lähtökohtana keskustelulle.

-  Tässä olemme valitettavasti yhä aivan alkutekijöissä.

Jos Suomeen suuntautuvaa työperäistä maahanmuuttoa halutaan edistää, sen tavoitteet tulisi Saukkosen mielestä määritellä selkeästi. Mitä tarvetta sillä halutaan täyttää, ja keitä osaajia Suomeen tarkalleen ottaen halutaan? Miten heitä tulisi houkutella?

-  Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla toimii erittäin kansainvälisiä peliyrityksiä. Niiden on välttämätöntä saada tänne lisää työvoimaa, jotta yrityksien tuottavuutta voidaan parantaa ja saada Suomeen verotuloja. Mutta samaan aikaan meillä on sote-sektorilla huutava pula työntekijöistä. Se ei ehkä ole samalla tavalla taloudellista tuottavuutta lisäävä ala, mutta hyvinvointivaltion kulmakivi, Saukkonen sanoo.

TOINEN vinoutunut käsitys keskustelussa on, että maailmalla olisi jonkinlainen pooli, josta Suomi voisi “vain ottaa ja valita” maahanmuuttajansa.

-  Ne ihmiset, joista ajatellaan raadollisesti sanottuna olevan “suurin mahdollisin hyöty”, valitsevat Suomen, jos valitsevat. Siksi meidän pitäisi tehdä töitä, että pärjäämme kilpailussa.

Lisäksi eri maahanmuuttajaryhmistä ei pitäisi puhua samassa sumpussa: turvapaikanhakijoiden kohdalla tulisi puhua turvapaikanhakijoista, työperäisten maahanmuuton kohdalla työperäisistä maahanmuuttajista. Eri ihmisillä on eri valmiudet pärjätä suomalaisilla, tiukasti säännellyillä työmarkkinoilla, joissa osaamistaso on korkea.

-  Jos ajattelemme asiaa työllisyyden tai hyvinvointivaltion ylläpitämisen kannalta, niin sillä on väliä, keitä tänne tulee. Vaikutuserot saattavat olla suuria.

Saukkonen huomauttaa nyt puhuvansa asiasta työperäisen maahanmuuton ja kansantalouden näkökulmasta.

-  En itse välttämättä ajattele asioita näin raadollisesti hyötynäkökulmasta. Pitäisi muistaa, että tänne tulevat ihmiset eivät ole robotteja vaan ihmisiä joilla on omat tarpeensa ja ominaisuutensa. He muuttavat yhteiskuntaa. Se on tärkeä huomioida, eikä asioita pidä tarkastella vain talouskasvun kautta tai numeroina.

Tilastokeskus kertoi joulukuussa, että maahanmuuttajien työllisyys on Suomessa yli EU-keskitason. VATT:n Datahuoneen raportti totesi, että viime vuosina maahanmuuttaneiden osallistuminen työmarkkinoille maassaolon ensimmäisinä vuosina on ollut huomattavan korkealla tasolla moniin aiempina 2000-luvun vuosina maahan muuttaneisiin verrattuna. Kaikki maahanmuuttajat eivät tosin ole kokoaikaisissa työsuhteissa, vaan osa tekee esimerkiksi alustatyötä.

Saukkonen pitää selvänä, että jos työmarkkinat kehittyvät niin kuin on oletettavaa, tarvetta ulkomaalaisille osaajille on.

-  Mutta tässäkin tapauksessa toivoisin täsmällisempää keskustelua, että missä ne tarpeet ovat ja millaisella maahanmuuttopolitiikalla niitä voidaan edistää.

Teksti: Sanna Raita-aho / STT