Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa arveltiin, että lupien myöntäminen on maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) yritys kosiskella keskustan äänestäjiä.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Mai Kivelä teki perjantaina Saunajärven laumasta Lepälle kirjallisen kysymyksen, jossa hän muun muassa kysyy tulisiko uhanalaisen suden kiintiömetsästyksen salliminen käsitellä valtioneuvoston asetuksena.

Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä puolestaan esitti, että poikkeuksellisen kovan kritiikin vuoksi kaatoluvasta luovutaan ja susilauma siirretään Saunajärveltä Helsingin keskuspuistoon.

– Susi on se vipuvarsi millä herätellään äänestäjien tunteita, Ratamäki sanoo.

Demokraatti kysyi Ratamäeltä mitä Saunajärven susien kaatolupien perusteena käytetty kannanhoidollisuus tarkoittaa, kun susi on Suomessa suojeltu ja uhanalainen suurpeto. Sanaa ei yllättäen löydy metsästyslainsäädännöstä lainkaan.

– Ei ole mitään kannanhoidollista metsästystä. Koko termi on harhaanjohtava ja meidän omaa keksintöämme. Kannanhoidollinen on tarkoitushakuinen termi, jolla yritetään pitää yllä mielikuvaa, että Suomessa on sellainen susikanta, jota voidaan metsästää.

Saunajärven susien tappamiseksi tarkoitetut kannanhoidolliset poikkeusluvat perustuvat EU:n luontodirektiiviin, jossa määritellään Riistakeskuksen päätöksessään soveltama poikkeuslupaperuste näin:

“Jollei muuta tyydyttävää ratkaisua ole ja jollei poikkeus haittaa kyseisten lajien kantojen suotuisan suojelun tason säilyttämistä niiden luontaisella levinneisyysalueella, jäsenvaltiot voivat poiketa säännöksistä salliakseen tarkoin valvotuissa oloissa valikoiden ja rajoitetusti tiettyjen liitteessä IV olevien lajien yksilöiden ottamisen ja hallussapidon kansallisten toimivaltaisten viranomaisten määrittelemissä rajoissa.”

Direktiivissä ei suoraan määritellä millä perusteella poikkeuslupa voidaan myöntää.

– Tästä tehdään melkoinen diskurssiivinen loikka kannanhoidolliseen metsästykseen.

Metsästyslaissa mainitaan riistanhoito. Ratamäki kertoo patistelleensa hallintoa kertomaan, mitä kannanhoidolla tarkoitetaan.

– Metsästyslainsäädännössä puhutaan riistakantojen kestävästä käytöstä ja hyödyntämisestä. Riistanhoito tarkoittaa, että lajien elinolosuhteista pitäisi huolehtia niin, että kannat ovat kestävällä tasolla. Susikanta ei ole suotuisalla suojelun tasolla, joten sellaista tavoitetta ei voi olla, että susikantaa pienennetään. Sitä ei voi sanoittaa niin.

Tarkoittaisiko kannanhoidollisuus susien tapauksessa sitä, että susien tappamista perustellaan niiden suojelemisella?

– Tämä on se logiikka millä maa- ja metsätalousministeriö ja Jari Leppä koettavat asiaa argumentoida.

Käytännössä ajattelu kulkee Ratamäen mukaan niin, että susien herättämää yhteiskunnallista painetta koitetaan purkaa väestöstä sallimalla susien tappaminen rajoitetusti mikä lopulta koituisi Suomessa elävien susien eduksi. Toisin sanoen tappamisen vaikutus susien suojeluun olisi luonteeltaan psykologinen.

– Itse näkisin, että kannanhoidollisella poikkeusluvalla pitäisi olla suden tai ihmisten käyttäytymiseen pureutuva peruste. Jos olisi esimerkiksi tieteellisesti todistettavissa, että metsästys vähentäisi susien ongelmakäytöstä tai vähentäisi salametsästystä.

Kannanhoidollisten poikkeuslupien lisäksi Riistakeskus voi antaa luvan suden tappamiseen myös vahinkoperusteisesti. Lisäksi direktiivistä löytyy perusteet sosiaaliselle poikkeusluvalle, jota perustellaan tilanteissa, joissa susipelko rasittaa merkittävällä tavalla ihmisten arkea. Poliisi voi myös lopettaa suden, jos kyseessä on huomattava vahinko tai jos tilanteeseen liittyy ihmiseen kohdistuva vaara.

Saunajärven lauman luvissa on siis edellisistä poiketen kyse kannanhoidosta.

– Tämä on kohua herättävä ja turha lupa, jonka perustetta on vaikea ymmärtää, Ratamäki sanoo.

Suomi on saanut kannanhoidolliseksi kutsumalleen poikkeusluvalle EU-tuomioistuimesta ennakkoratkaisun, jonka mukaan poikkeusluvat ehkä sallitaan, jos niiden perusteet kestävät tieteellistä tarkastelua.

– Suomessa on luettu ennakkoratkaisua todella tarkkaan ja annettu erillinen asetus, jossa on kiintiöitä useampaan laumaan ja yksilöön. Näihin Riistakeskus on avannut haun.

Luvat laitettiin hakuun ja myönnettiin vaikka Luonnonvarakeskuksen tieteellinen tutkimus suden suotuisasta suojelutasosta on kesken.

– Olin mukana, kun Suomeen tehtiin uusinta susikannan hoitosuunnitelmaa. Kun EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu tuli, perustettiin erillinen työryhmä pohtimaan, miten suden metsästystä voitaisiin toteuttaa kestävästi. Nyt tehdyt päätökset eivät kunnioita sidosryhmien yhdessä tekemää työtä. On demokratian kannalta surullista, että ensin rakennetaan prosessit ja sitten pyyhitään niillä pöytää. Eikä tutkijoiden anneta tehdä työtään valmiiksi.

– Koetan suhtautua neutraalisti, mutta kyllä tämä vähän nostaa sappea, Ratamäki sanoo.

Helsingin Sanomat uutisoi haastattelun tekemisen jälkeen, että hallinto-oikeus on kieltänyt Saunajärven susien ampumisen oikeuskäsittelyn ajaksi. Kaikki muutkin kannanhoidolliset poikkeusluvat on laitettu täytäntoonpanokieltoon oikeuskäsittelyn ajaksi.

Demokraatti ei tavoittanut ministeri Leppää perjantaina.

Korjattu linkki Helsingin Sanomien uutiseen.