– Trump on tuonut ihan uudenlaisen elementin kansainväliseen politiikkaan. Hänen toimiaan on vaikea lukea. Ei tästä ole montaa viikkoa, kun hänen lähettiläänsä sanoi Lähi-idässä, ettei Yhdysvallat enää sotkeudu maiden sisäisiin asioihin eikä varsinkaan tule harrastamaan regiiminvaihtosotia, Alaranta kommentoi Demokraatille.

YHDYSVALTAIN uudessa kansallisen turvallisuuden strategiassa painotetaan läntistä pallonpuoliskoa, joten Venezuelan tapahtumat voi Alarannan mukaan nähdä strategian mukaisina. Samaa ei voi sanoa Lähi-idästä, jossa Trump on törmännyt myös edellisten Yhdysvaltain presidenttien hallinnoille tuttuihin ristiriitoihin.

– Ero on se, että he ovat toistaiseksi julistaneet tekevänsä vain täsmäiskuja. Mutta samat ristiriidat näkyvät. He yrittävät seistä vahvasti Israelin takana eivätkä halua puuttua Israelin ja palestiinalaisten välisen konfliktin juurisyihin.

– Trump ei ole tästä perusdilemmasta päässyt ainakaan toistaiseksi eroon.

Trump varoitti muun muassa Truth Social -kanavallaan Irania surmaamasta mielenosoittajia ja uhkasi maata sotilaallisella iskulla. Iranin ulkoministeri Abbas Araghchi on kutsunut Trumpin lausuntoja vastuuttomiksi ja vaarallisiksi.

IRANIN oppositio on osoittanut viikon ajan mieltään eri puolilla maata. Mielenilmaukset ovat laajimmat sitten vuoden 2022, jolloin ne saivat vauhtia Mahsa Aminin surmasta.

BBC:n mukaan mielenosoituksissa on kuollut ainakin kahdeksan ihmistä. Trumpin julkinen tuki on Iranin oppositiolle Alarannan mukaan ristiriitainen asia. Osalle tuki kelpaa.

– Iranista löytyy sellaistakin oppositioväkeä, joka näin ajattelee, mutta on vaikeampaa sanoa millaisista määristä puhutaan. Mielenosoitukset ovat toistaiseksi nuorison piirissä ja pienissä kaupungeissa. Ne eivät ole vielä laajojen kansanryhmien mielenilmauksia kuten vuonna 2022. Oletan, että se on vähemmistön mielipide, että Yhdysvalloilta jotakin tukea odotetaan tai halutaan.

KÄYNNISSÄ olevat Iranin mielenilmaukset lähtivät liikkeelle rahanarvon romahduksesta. Ne ovat ainakin toistaiseksi koskettaneet lähinnä köyhempää väkeä ja nuorisoa. Mukana on myös teokraattisen hallinnon vastustusta.

– Totta kai se kytkeytyy myös poliittiseen järjestelmään. Taustalla ovat myös hurjat talouspakotteet, joita Yhdysvallat on erityisesti Trumpin kaudella ylläpitänyt.

– Aina on mahdollisuus mielenilmausten laajentumiseen mutta vielä ei olla siinä mittakaavassa.

Trumpin uhkauksilla on yhteys myös Israeliin ja pääministeri Benjamin Netanjahuun, joka on Trumpin läheinen kumppani. Yhdysvallat on jo kerran iskenyt Iranin ydinlaitoksiin.

– Tällainen skenaario on taas mahdollinen, että Netanjahu saa Yhdysvallat vedettyä mukaan operaatioon, jossa isketään rajusti ilmasta käsin esimerkiksi uudestaan sotilaskohteita ja ydinlaitoksia vastaan.

MYÖS Venezuelan tapahtumilla ja presidentti Nicolás Maduron vangitsemisella on yhteys Lähi-itään. Maduro piti yllä hyvin suhteita kaikkiin Yhdysvaltoja kritisoineisiin hallintoihin, myös Turkkiin ja Iraniin, jolla on raportoitu olleen Venezuelassa muun muassa droonitehtaita.

– Kyllähän tässä ihan selkeästi asiat linkittyvät toisiinsa. Kuulimme Yhdysvaltain päästä, että Trump oli ensin tarjonnut Madurolle vaihtoehtoa, että hän poistuisi maasta ja etsisi itselleen turvapaikan Turkista, mihin hän ei sitten suostunut.

Alarannan mukaan Israel on Iranin tapauksessa ensisijainen toimija.

– Tutkijoiden parissa tiedetään, että Israel pyrkii iskemään Iraniin uudestaan tämän alkaneen vuoden aikana ja haluaa siihen myös Yhdysvallat tuekseen.

Edelliset iskut Iranin ydinohjelmaan eivät täysin tuottaneet kaivattua lopputulosta. Israelin pitkän aikavälin tavoite on Alarannan mukaan hyödyntää Trumpin valtakautta Lähi-idässä niin, että ideaalitapauksessa valta Iranissa vaihtuisi.

– Israelin puolelta tämä on aika moneen kertaan todettu.

Mitä Iranin vallanvaihdoksesta voisi seurata?

– Potentiaali kaaokseen ja pitkäkestoiseen konfliktiin on suuri. Edes Iranin valtaa pelkäävät toimijat kuten Saudi-Arabia eivät alueella toivo tällaista vallanvaihtoa. Heillä on tällä hetkellä neuvotteluyhteys Iraniin, jonka vaikutusvalta on alueella parin viime vuoden tapahtumien vuoksi jo pienentynyt. Väkivaltainen, ulkopuolelta tehty vallanvaihdos on todella pelottava skenaario.

Sisäpuolelta lähtevää vallanvaihdosta hillitse osaltaa Iranin opposition hajanaisuus. Ulkomailla asuvien iranilaisten parissa on jonkinlaisessa suosiossa ajatus paluusta shaahi-johtoiseen järjestelmään. Alarannan mukaan idea saa Iranin sisällä hyvin vähän kannatusta.

– He saavat lännessä aika paljon näkyvyyttä mutta Iranissa heitä käsittääkseni halveksitaan.

Älymystön ja keskiluokan parissa on puolestaan liberaaleja toimijoita, jotka toivoisivat demokraattisempaa valtiota.

– Sitten on tietysti vähemmistöryhmiä, erityisesti kurdit, jotka ovat huomattava oppositioryhmä ja edustavat yli 10 prosenttia väestöstä. He näkevät sisäisen sekasorron tilanteissa mahdollisuuden oman asemansa parantamiseen.

ISRAELIN ja Yhdysvaltojen iskut Iraniin ovat Alarannan mukaan kaksiteräinen miekka.

– Vähän samaa nähdään nyt Venezuelassakin. Vaikka toivotaan regiimin kaatumista, aika harva haluaa sen tapahtuvat niin, että Yhdysvallat iskee tai Iranin tapauksessa vielä vähemmän niin, että iskijänä on Israel. Monet ajattelevat, että muutoksen pitäisi tapahtua sisältä käsin, ei ulkovaltojen avustamana tai toteuttamana.

Lipun ympärille kokoontuminen on Alarannan mukana Lähi-idässä aito mahdollisuus, jos vallanvaihdoksia vauhditetaan ulkoa päin.

– Uskon, että se lisäisi aika isossa kansanjoukossa patriotismia. Ihmiset ovat siellä hyvin kansallismielisiä, vaikka he haluaisivatkin nykyisestä hallinnosta eroon.