Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

Tutkija kiinnittää huomiota Niinistön erilaiseen tapaan suhtautua eurooppalaiseen talous- kuin turvallisuusyhteistyöhön: ”Ovat jollain tavalla erillään toisistaan”

Lehtikuva / Vesa Moilanen

Sak­sa ja Rans­ka ovat yhdessä esit­tä­neet 500 mil­jar­din eu­ron el­py­mis­ra­has­toa. Paketin yksityiskohdat ovat yhä auki mutta käytännössä EU voisi lainata rahaa markkinoilta. Tämän vakuutena taasen olisi EU:n budjetti ja sitä kautta viime kädessä jäsenmaiden rahoitusosuudet.

Johannes Ijäs

Saksalaisessa ajattelutavassa tällainen EU:n yhteisvastuullisuuden kasvattaminen merkitsee isoa muutosta. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ei vaikuta kovin innostuneelta tällaisesta muutoksesta.

– Minusta nyt pitäisi ottaa takaisin keskusteluun se, että palataan alkuperäiseen euroalueen sopimukseen no bail out -säännöksineen. Siinä samalla korostuisi kunkin jäsenmaan talousryhti, Sauli Niinistö kommentoi tänään järjestämiään ulko- ja turvallisuuspoliittisia Kultaranta-keskusteluja ennakoineessa mediatilaisuudessa.

No bail out viittaa siihen, että kukin jäsenmaa hoitaa omat velkansa.

Saksa on käytännössä hyppäämässä Ranskan kyydissä ison harppauksen kohti yhteistä eurooppalaista finanssipolitiikkaa ja toimimassa näin pitkäaikaista eurolinjaansa vastaan tai vähintäänkin suuntaamassa sitä isosti uudestaan.

Suomi ei tiukin maa.

Eurooppa-tutkija Timo Miettinen toteaa Demokraatille näyttävän siltä, että koronakriisi on kasvattamassa nimenomaan Saksan ja muun Pohjois-Euroopan välistä kuilua eurooppalaisessa talouspolitiikassa.

– Saksa näyttää nyt ainakin varovaisesti vihreää valoa EU-budjetin kasvattamiselle. EU:lle annettaisiin oikeus ottaa oma velkaa ja rahoittaa eurooppalaisia investointeja. Monet pohjoiseurooppalaiset maat, Hollanti ja Itävalta mukaan lukien, suhtautuvat tällaiseen aika kielteisesti.

Miettinen toteaa Niinistökin selvästi pohtivan, mitä on tapahtumassa.

Tutkijan mukaan Suomi ei ole profiloitunut suhteessa elpymisrahastoon ainakaan mitenkään tiukimmaksi EU-maaksi, vaikka Suomi onkin korostanut, että rahaston on oltava tarkkaan määritelty ja kestoltaan rajallinen.

Miettinen kuitenkin tulkitsee yleisellä tasolla, että suhtautuminen yhteisvastuulliseen yhteiseen EU-lainaan on tässä tapauksessa pikemminkin myönteistä hallituksen piirissä ja myös osassa oppositiota. Hän muistuttaa, että ajattelutavassa on eroja myös puolueiden sisällä niin hallituksessa kuin oppositiossa.

Miettinen noteeraa erikseen sen, että esimerkiksi kokoomuksen vahva talousvaikuttaja, kansanedustaja Elina Lepomäki on suhtautunut Saksan ja Ranskaan aikeeseen myönteisesti.

”Hyvin suomalainen tapa lähestyä näitä asioita.”

Miettinen toteaa, että elpymisrahasto välttäisi ongelmat, jotka liittyvät eurobondeihin tai sen että kansallisesta velasta tulisi EU:n yhteistä velkaa. Samalla kuitenkin annettaisiin vähän periksi siitä, ettei koronan jälkeisiä investointeja hoidettaisi vain kansallisella tasolla vaan myös yhteisvastuuta tulisi mukaan.

Sen sijaan Niinistön ajattelu on Miettisen mukaan ”aika lailla pohjoiseurooppalaista”. Siinä korostuu valtioiden oma vastuu talouspolitiikastaan.

Miettinen ei ole yllättänyt Niinistön kannasta ja näkee sen olevan ”varovaisen kriittinen” Saksan ja Ranskan ehdotukseen.

– Tämä on hyvin suomalainen tapa lähestyä näitä asioita.

Niinistö sanoi tänään lehdistötilaisuudessa uskovansa, että velkaantuminen otetaan Suomessa hallituksen toimesta tosissaan ja vakavissaan. Siispä erityisesti Suomeen presidentti ei puheitaan kohdistanut.

Eurooppa-tutkija Miettinen toteaa myös, että hänestä näyttää siltä, ettei Niinistön ole tällä hetkellä tarve tehdä mitään erityisen sisäpoliittisia kannanottoja.

– En näe selkeästi tällaista painotusta. Hänen kommenttinsa heijastaa sitä ajatteluperinnettä, johon hän on kasvanut ja jonka hän on sisäistänyt. Se on pohjoiseurooppalaisen tarkan taloudenpidon linja, jossa ajatus yhteisvastuusta tuntuu intuitiivisesti väärältä. Sen takia suoran yhteisvastuun lisääminen kuten EU-budjetin kasvattaminen tai EKP:n kautta toteutuva epäsuora yhteisvastuu herättävät epäilyjä, Miettinen sanoo.

Niinistö kritisoi tiedotustilaisuudessa jälleen myös keskuspankkien toimia rahan määrän kasvattamisessa, mikä saa tuudittautumaan siihen, että rahaa olisi tuosta noin vain saatavilla.

– Niinistö on myös aika varovainen ja ehkä epäröi sen suhteen miten kokonaisvaltaista näkemystä näistä asioista voi herätellä. Hän haluaa enemmänkin osallistua keskusteluun, tehdä yksittäisiä huomioita ja varauksia ilman kokonaisvaltaista toimenpideohjelmaa.

Pitäisikö taloudellista yhteistyötäkin katsoa turvallisuuden kehyksissä?

Finanssipoliittinen yhteisvastuullisuus EU:ssa syventäisi myös EU:n integraatiota. Tällä voisi olla myös heijastevaikutuksia Suomessa siihen, miten presidentti voisi käyttää valtaa. Miettinen ei vaikuta innostuvan siitä, että Niinistön kommenttien taustalla olisi tällainen pohdiskelu.

– Minusta näyttää, että Niinistön ajattelussa talous- ja turvallisuusyhteistyö ovat jollain tavalla erillään toisistaan. Hän suhtautuu turvallisuusintegraatioon aika myönteisesti Euroopan tasolla mutta talousintegraatioon huomattavasti varauksellisemmin, Miettinen summaa.

Hänen mukaansa keskeinen kysymys onkin, onko niin ettei näillä alueilla ole yhteyttä vai pitäisikö taloudellista yhteistyötäkin katsoa turvallisuuden ja poliittisen vakauden kehyksissä.

– Niinistö edustaa ajattelutapaa, jossa nämä voidaan erottaa. Joku toinen voisi edustaa ajatustapaa, jossa nämä pitäisi nähdä tiukemmin yhteydessä toisiinsa.

Perussuomalaiset omilla linjoillaan.

Yhteisvaluutta puhuttaa myös oppositiossa. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ilmoitti pari päivää sitten Facebookissa, että hallituksen on ryhdyttävä valmistelemaan heti eroa yhteisvaluutasta.

Kysymykseen, miksi perussuomalaiset otti tällaisen kannan juuri nyt, Timo Miettinen vastaa, että kriisinhoito etenee nyt nopeasti useammallakin rintamalla.

– Lähes kaikki euroalueen toimet saadaan näyttämään yhteisvastuun kasvattamiselta. Perussuomalaiset näkee tässä epäilemättä uuden tavan tehdä oppositiopolitiikkaa – varsinkin, kun kokoomuksessa on eurooppalaisiin ratkaisuihin myönteisesti suhtautuvia kansanedustajia, Miettinen sanoo.

Voidaanko kannanmuodostuksesta tehdä jotain tulkintaa puolueen hallitushaluista tulevaisuudessa?

– Luultavasti euroalueen tulevaisuuteen liittyvät kysymykset näyttävät hyvin erilaiselta vuonna 2023. Uskon, että Halla-ahon perussuomalaisten suurimmat esteet hallitustyöskentelylle löytyvät muualta kuin eurolinjoista, Miettinen vastaa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Rane Aunimo

Pääkirjoitukset
28.5.2020
Kainosteluunkaan ei ole syytä: SDP on nyt monella mittarilla Suomen selvästi suosituin puolue
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE