Raikin mukaan Ukraina oli odottanut, että presidentti Volodymyr Zelenskyi pystyisi perjantaisessa tapaamisessaan vakuuttamaan Trumpia liikkumaan eteenpäin Ukrainan täydentävän aseavun ja pitkään valmisteltujen Venäjän vastaisten pakotteiden kanssa.

-  Toivo oli, että Trump olisi vihdoin ymmärtänyt, että Venäjää kohtaan tarvitaan selvästi lisää painostusta, Raik kertoo STT:lle.

-  Trumpin ja Putinin puhelun jälkeen vaarana on, että Putin sai aikalisän ja pystyi vaikuttamaan Trumpin ajatteluun, hän jatkaa.

Raikin mukaan Trump voi esittää Putinin saamisen takaisin neuvottelupöytään omana saavutuksenaan. Raik ei kuitenkaan usko, että kohti Ukrainan sodan loppua voitaisiin edetä ilman Yhdysvaltain Venäjään kohdistamaa kovaa painetta.

TRUMPIN ja Putinin lähiviikoille suunniteltua tapaamista Raik pitää hyvinkin pikaisena. Viimeksi Trump ja Putin tapasivat Alaskassa elokuussa. Raik uskoo Venäjän haluavan edelleen pelata aikaa.

Venäjä ei ole Raikin mukaan muuttanut omia vaatimuksiaan eikä hän näe näin tapahtuvankaan. Venäjä vaatii osin kontrolloimiaan alueita Ukrainasta täysin omaan kontrolliinsa sekä Ukrainan hallinnon vaihtamista.

Raikin mukaan Venäjän toiveissa on lopputulema, jossa se kontrolloi täysin Ukrainan ulko- ja turvallisuuspoliittista suuntaa ja Naton laajentuminen on pysäytetty.

Raik muistuttaa myös Venäjän laajemmista tavoitteista koskien Euroopan turvallisuusjärjestyksen muuttamista.

-  Kun Venäjä puhuu sodan juurisyistä, se viittaa laajemmin pyrkimykseen saada tunnustus omalle etupiirilleen ja Yhdysvaltain hyväksyntä sille, että Venäjällä on erityisoikeus vaikuttaa omiin naapurimaihinsa. Ainakin niihin, jotka eivät ole Naton jäseniä, Raik sanoo.

TRUMPIN ja Putinin torstainen puhelu vaikeuttaa Zelenskyin lähtökohtia perjantaiseen tapaamiseen Trumpin kanssa, Raik arvioi.

-  Trump on juuri puhunut pitkään Putinin kanssa ja se on selvästikin vaikuttanut hänen kantoihinsa. Zelenskyin haaste on saada omat viestinsä perille ja vakuuttaa jälleen kerran Trump siitä, että pitää lisätä painetta ja näyttää voimaa Venäjän suuntaan.

Raikin mukaan muuten ei ole syytä odottaa, että Venäjä suostuisi ottamaan rauhanneuvotteluja tosissaan.

-  Venäjä pitää ajaa tilanteeseen, jossa sodan jatkaminen käy kerta kaikkiaan liian kalliiksi ja liian vaikeaksi, eikä Venäjä pystyisi enää saavuttamaan sodan jatkamisella parempaa tulosta, Raik sanoo.

Ukrainan tulisi pystyä Raikin mukaan iskemään enemmän Venäjän strategisesti merkittäviin kohteisiin, erityisesti energiainfrastruktuurin, jotta vaikutus Venäjän talouteen ja myös kansalaisten arkeen olisi tuntuvampi.

Myös pakotteiden kiristäminen on asia, mitä Ukraina varmasti nyt Yhdysvalloilta toivoo.

ZELENSKYI vieraili Washingtonissa edellisen kerran elokuussa mukanaan joukko Euroopan johtajia. Ilman tukivoimia Zelenskyi vieraili Valkoisessa talossa viimeksi helmikuussa. Tuolloin Zelenskyin, Trumpin ja Yhdysvaltain varapresidentin J. D. Vancen tapaaminen kärjistyi ilmiriitaan.

Vastaavanlaisesta yhteenotosta ei Raikin mukaan ole tällä kertaa vaaraa. Hän uskoo Zelenskyin valmistautuneen paremmin ja osaavan toimia Trumpin kanssa.

Raikin mukaan helmikuussa Trump selvästi ärsyyntyi Zelenskyin puheista. Sen jälkeen Zelenskyi on Euroopan muiden johtajien kanssa tehnyt kovasti töitä hakien sopivaa lähestymistapaa Trumpia kohtaan.

-  Sopiva mielistely tuntuu aina tehoavan, ja sitä Venäjäkin harrastaa. Eilen saatiin siitä esimerkkiä, Raik huomauttaa.

Hänen mukaansa on myös tärkeää, miten Trump hahmottaa sodan näkymät ja tilanteen rintamalla. Raikin mukaan Putin yritti vakuuttaa Trumpille tilanteen olevan täysin Venäjän hallinnassa, mikä ei pidä paikkaansa.

-  Rintamalla ollaan aika lailla pattitilanteessa. Muutosta sodan kulkuun pitää hakea jotain muuta kautta, Raik sanoo.

Trumpin ja Putinin tapaamisen valmisteluissa on Raikin mukaan tärkeää varmistaa, että myös Euroopan johtajilla on mahdollisuus vaikuttaa Trumpin näkemyksiin ja keskustella hänen kanssaan.

-  Diplomaattinen prosessi käy kovilla kierroksilla. Täytyy toivoa, että Eurooppa on siinä mahdollisimman aktiivisesti mukana ja pystyy vaikuttamaan Trumpin kantojen muodostukseen.

Anniina Korpela / STT