Flightradar24-sivuston mukaan yhdysvaltalaiskone lensi osapuilleen Loviisan kohdalta Kouvolan yli Joensuuhun ja sieltä edelleen Rovaniemelle. Pohjoisesta kone palasi samaa reittiä etelärannikolle, mutta lensi sen jälkeen vielä useita edestakaisia siivuja Joensuun korkeudelle ja takaisin.

Rivet Joint -kone palasi Suomenlahden yli takaisin Baltiaan lennettyään Suomen yllä nelisen tuntia. Lennon seuraaminen oli mahdollista, koska kone lensi transponderi eli toisiotutkavastain päällä.

Puolustusvoimien tiedotteen mukaan valvontalentojen yksityiskohdista ei aiota kertoa operaatioturvallisuuteen vedoten. Lentoja aiotaan tehdä niin miehitetyillä kuin miehittämättömillä koneilla.

Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan valvontalentojen aloittamisen ajankohtaan ei liity mitään erityistä.

- Tästä tulee tämmöistä arkisempaa toimintaa tulevaisuudessa kumppaneiden kanssa, Kaikkonen totesi mediatilaisuudessa.

Puolustusvoimien tiedotteessa korostettiin, ettei Suomen turvallisuustilanteessa tai -ympäristössä ole tapahtunut viime aikoina muutoksia. Lennot suoritetaan Suomen kansallisessa ohjauksessa ja valvonnassa sekä Suomen lainsäädännön ja määräysten mukaisesti.

Ulkopoliittisen instituutin johtavan tutkijan Charly Salonius-Pasternakin mukaan vastaavia ulkomaisella kalustolla toteutettuja valvontalentoja ei ole tiettävästi Suomessa aiemmin tehty. Hän pitää hyvin todennäköisenä, että myöhemmin Suomen ilmatilassa lentävät myös esimerkiksi Ruotsin tiedustelu- ja valvontakoneet. Yhdysvaltain kalustosta Suomen taivaalla saatetaan nähdä esimerkiksi miehittämätön Global Hawk -kone.

LENTOJEN aloittamisen ajankohtaa hieman ennen Nato-jäsenyyden toteutumista Salonius-Pasternak kommentoi toteamalla, ettei kyse ole vain reagoinnista viimeksi kuluneen vuoden tapahtumiin.

- Prosessi, joka on johtanut tähän, on ollut pidempi ja alkanut jo ennen kuin Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan – – en usko, että tämä mahdollisuus olisi yhtäkkiä avautunut Nato-jäsenyyden myötä, Salonius-Pasternak arvioi.

Konkreettisten hyötyjen osalta on Salonius-Pasternakin mukaan kyse paitsi itse tiedustelusta ja valvonnasta myös strategisesta viestinnästä eli näyttäytymisestä. Hän ei usko, että Venäjän puolella rajaa olisi ollut jotain läntisen tiedustelun mustaa aukkoa, jonka täyttäminen olisi odottanut Yhdysvaltain koneiden lentojen alkamista Suomessa.

Tutkijan mukaan merkittävää lennoissa on myös se, että jos halutaan yhdessä suunnitella ja toteuttaa sotilaallisia operaatioita, niin kaikkia yhteistoiminnan osa-alueita on syytä harjoitella etukäteen.