Golfia Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kanssa Mar-a-Lagossa, kahdenkeskisiä puheluita Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa sekä painokkaita puheenvuoroja Britannian pääministerin Keir Starmerin ja Ranskan presidentin Emmanuel Macronin isännöimissä kokouksissa.

Presidentti Alexander Stubb on viimeisen puolentoista kuukauden aikana osallistunut lähes pariinkymmeneen kokoukseen, tapaamiseen tai puhelinkeskusteluun, joissa on käsitelty tai vähintäänkin sivuttu Ukrainaa ja sen tukemista.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki arvioi Stubbin hakevan aktiivisesti roolia lännen Ukraina-keskusteluissa.

Linnainmäki kuvailee Stubbin ja Trumpin viikonloppuista tapaamista selkeäksi onnistumiseksi Suomelle ja Stubbille. Hän myös korostaa tämäntyyppisten tapaamisten vaativan paljon valmisteluja ja pohjatöitä eri tasoilla.

Hän nostaa esiin myös sen, että viestejä on onnistuttu viemään Trumpin lähipiiriin esimerkiksi republikaanisenaattori Lindsey Grahamin kautta.

-  Kahdenvälisten hyvien suhteiden ja henkilökohtaisen taitavan viestinnän lisäksi aina vaaditaan myös toimivia maasuhteita. Kyse on myös pitkäaikaisemmasta ja isommasta kuvasta kuin pelkästään kahdenvälisestä henkilökemiasta.

SUOMEN presidentin vahva rooli on huomioitu myös kansainvälisesti. Esimerkiksi Politico-lehti arvioi EU-asioihin keskittyvässä uutiskirjeessään, että Stubbin toiminta osoittaa sen, ettei ”hän ole luopunut haaveistaan” nousta jonkinlaiseksi Ukraina-edustajaksi.

Politicon mukaan EU:n ulkosuhteiden korkea edustaja Kaja Kallas olisi kuitenkin vesittänyt Stubbin suunnitelmat, mikä olisi saanut Stubbin ehdottamaan tehtävään muita ihmisiä, erityisesti pääministeri Starmeria ja presidentti Macronia.

Myös STT:n tietojen mukaan Brysselin EU-kuplassa osalle ihmisistä on Stubbin aktiivisuuden vuoksi muodostunut käsitys, että Stubb hakisi jopa omaa virallista edustajan roolia rauhanneuvotteluissa.

STT kysyi asiaa Stubbilta aiemmin maaliskuussa, johon presidentti vastasi sen olevan ”mission impossible” (mahdoton tehtävä).

-  Erilaisilla nimillä on spekuloitu, mutta kyllä minun täytyy ihan suoraan sanoa, että se on niin sanottu mission impossible. Pitäisin enemmän järkevänä sitä, että on todellakin alemman tason niin sanotut neuvottelutiimit, hän kertoi tuolloin.

NEUVOTTELUTIIMIN lisäksi Stubb on kuitenkin pitänyt esillä ajatusta EU:n omasta Ukraina-edustajasta. Viime viikolla France24–kanavalle antamassaan haastattelussa Stubb nosti jälleen esille, että erillisen neuvottelutiimin lisäksi Eurooppa tarvitsisi oman Ukraina-edustajan.

-  Me Euroopassa tarvitsemme kahta asiaa. Yksi on neuvottelutiimi, joita yhdysvaltalaisilla, ukrainalaisilla ja venäläisillä on — ja sitten tarvitsemme myös todennäköisesti erityisedustajan, joka olisi vetovastuussa ja koordinoisi asioita. Sillä vaikka meillä on nyt hyvää johtajuutta Ranskasta ja Britanniasta, on yhä kysymys, kuka on Euroopan edustaja. Kenelle pitää soittaa, Stubb sanoi France24:n mukaan.

Politico myös nosti esille jutussaan, että Stubb on onnistunut järjestämään tapaamisen kasvokkain Trumpin kanssa – toisin kuin esimerkiksi EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tai Kallas.

-  Vaikuttaa siltä, että Stubb tekee (EU-edustajan) työtä jo ilman titteliäkin, Politico arvioi.

Samalla Trumpin on EU:ssakin arvioitu suhtautuvan nihkeästi EU:n kaltaisiin instituutioihin, ja tapaavan johtajia mieluummin kahden kesken.

Donald Trumpin 29.3. sosiaalisessa mediassaan julkaisema kuva.

Keskusteluissa mahdollisesta EU:n Ukraina-edustajasta käydään osittain myös EU:n sisäistä valtapeliä, Linnainmäki sanoo. Osa jäsenmaista kokee, että Kallas on keskittynyt liikaa Ukraina-tukeen ja ottaa siinä hyvin vahvoja linjoja, jotka eivät täysin vastaa kaikkien jäsenmaiden linjaa.

Linnainmäen mukaan on ajateltu, että jos EU:ssa nimitetään erillinen Ukraina-edustaja, Kallas joutuu keskittymään myös muihin kysymyksiin kuin Ukrainaan.

Mahdolliseen edustajan pestiin liittyy monia kansallisia intressejä, ja monella isolla jäsenmaalla voisi olla kiinnostusta saada oma edustajansa tällaiseen erityistehtävään, Linnainmäki sanoo.

STUBBILLA ON taustaa sekä pääministerinä että ulkoministerinä, ja lisäksi hän on rakentanut kansainvälisiä verkostojaan vuosia. Stubb tuntee paljon ihmisiä eri puolilta maailmaa ja se myös tukee hänen tämänhetkistä aktiivisuuttaan, Linnainmäki sanoo.

-  Se on selvää, että Suomella on hyvin vahva intressi siinä, miten Ukrainan sota päättyy ja säilyykö Ukraina suvereenina. Se vaatii sitä, että ollaan aktiivisia ja viedään omaa viestiä eteenpäin.

Linnainmäki nostaa esiin myös Stubbin taitavuuden viestijänä. Hän on onnistunut ottamaan moraalista ja viestinnällistä johtajuutta liittyen keskusteluun Ukrainan sodan ympärillä.

Volodymyr Zelensky ja Alexander Stubb Helsingissä 19.3. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

-  Arvopohjaisena viestijänä hän vertautuu vaikkapa Kaja Kallakseen Viron pääministerinä, Mette Frederikseniin Tanskan pääministerinä tai Sanna Mariniin Suomen pääministerinä. Hänellä on selkeitä, hyvin vahvoja ja kirkkaita viestejä sodasta ja siitä, että Venäjä on syyllinen ja Venäjän täytyy poistua Ukrainasta ja se on ainoa tapa, jolla sota päättyy.

Myös kansainvälisen politiikan epävarmuus tuo Stubbin selkeää viestintää esille positiivisessa valossa.

-  On kaipausta kirkkaille viesteille.

Linnainmäki kuitenkin korostaa, ettei pelkkä viestintä auta Ukrainaa, vaan on kyettävä myös tekoihin ja päätöksentekoon.

TRUMPIN ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin välinen ystävällismielinen puhelinkeskustelu helmikuun puolivälissä 2025 oli ratkaiseva hetki, joka laukaisi koko Euroopassa, ei pelkästään Suomessa, valtavan uuden toimeliaisuuden aallon Ukraina-kysymyksissä.

Puhelua ennen Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth sanoi Münchenin turvallisuuskonferenssissa, että eurooppalaisten on tehtävä enemmän ja ettei Ukrainasta tule Naton jäsentä.

-  Nämä molemmat pakottivat eurooppalaiset etsimään omaa vastausta ja vastinetta ja herättivät myös valtavasti huolta ja kysymyksiä Euroopassa. Tässä kontekstissa Stubbin aktiivisuuskin presidenttinä on tapahtunut, Linnainmäki sanoo.

Linnainmäki kuitenkin muistuttaa myös Sauli Niinistön olleen aikanaan sekä kansainvälisesti että erityisesti Euroopassa aktiivinen. Zelenskyi vieraili Suomessa myös Niinistön kaudella, ja Niinistö vuorostaan kävi Ukrainassa.

-  Niinistön ja Zelenskyin välit olivat hyvät ja aktiiviset. Stubb ja Zelenskyi ovat kuitenkin ehkä enemmän samalla aaltopituudella siinä mielessä, että he ovat suunnilleen samaa ikäpolvea ja kumpikin on kansainvälisiä, avoimia viestijöitä, jotka käyttävät sosiaalista mediaa, hän arvioi.

Hän myös muistuttaa Ukrainan ja Zelenskyin suhtautuvan positiivisesti Suomeen. Valtiojohtajien välisten suhteiden lisäksi taustalla on myös aina maiden väliset hyvät suhteet.

Teksti: STT / Simu Perälä, Sanna Raita-aho