Kirja käyttää valikoivaa ja vääristelevää historiantulkintaa hyökätäkseen nykyistä itsenäistä Liettuaa vastaan. Satunnaisesta propagandateoksesta kirjan erottaa se, että sille on antanut symbolisen hyväksyntänsä Kremlin korkein johto. Teoksen esipuheen on kirjoittanut Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov.

-  Tänä päivänä Baltian maat, joihin lukeutuu moderni Liettuan tasavalta, ovat korottaneet valtiollisen politiikan tasolle historiallisesti vääristeltyjen narratiivien käytön venäläisvastaisten ja russofobisten näkemysten lietsomiseksi, Lavrov kirjoittaa esipuheessaan.

Historiankertomus kärjistyy yhä hyökkäävämmäksi mitä lähemmäs nykypäivää kirja etenee. Kirjan päätösluku on silkkaa paatoksellista hyökkäystä Liettuaa vastaan.

-  Kaikki faktat huomioiden voidaan sanoa, että moderni Liettuan valtio, joka luotiin Neuvostoliitosta irtaantumisen jälkeen vuonna 1991, ei noudata demokratian tai ihmisten tasa-arvon ihanteita.

Kirjan mukaan Liettuan valtiollinen ideologia perustuu ”russofobialle, historian unohtamiselle sekä Liettuan kansan saavutusten kiistämiselle osana Venäjän imperiumia ja Neuvostoliittoa”.

ULKOPOLIITTISEN instituutin vanhemman tutkijan Ryhor Nizhnikaun mukaan kirja voidaan tulkita uudeksi eskalaatioksi Kremlin Baltian maihin kohdistamassa propagandassa.

-  Se on uusi aggression taso, koska se kiistää jossain määrin Liettuan olemassaolon kansakuntana, ei vain väittämällä sitä jonkin sortin natsihallinnon perilliseksi. Tämä menee syvemmälle ja on jossain määrin Kremlin tavallista pelikirjaa aggressiivisempaa, Nizhnikau sanoo STT:lle.

Nizhnikau pitää hyvin merkittävänä sitä, että kirjan esipuheen on kirjoittanut Lavrovin tasoinen hallinnon edustaja.

-  Olisi eri asia, jos kyse olisi vain kirjasta, jonka kirjoittajien meriitit ovat melko rajallisia, mutta tämä antaa teokselle jossain määrin virallisen kannan aseman. — Lavrov antaa tälle paljon painoarvoa, ja voimme sanoa tämän olevan jossain määrin se sanoma, jonka Venäjän valtio haluaa lähettää, tutkija sanoo.

-  Tietyssä määrin tämä on ilmeistä propagandaa, suurin osa tästä on hölynpölyä ja silkkaa fiktiota. En ole koko kirjaa lukenut, mutta keskeiset argumentit ja lähtökohdat ovat vääriä, arvioi Nizhnikau kirjan sisältöä.

Nizhnikau näkee uuden kirjan jatkumona Valko-Venäjän nationalistien parissa esiintyville pseudohistoriallisille näkemyksille, joiden mukaan historiallinen Liettua olisi valkovenäläisten luomus. Salaliittoteoria sai nostetta Valko-Venäjän tiedustelupalvelulta KGB:ltä vastareaktiona sille, että Liettua tarjosi turvapaikan maanpakoon lähteneelle valkovenäläiselle oppositiolle, kertoo Nizhnikau.

-  Tämä on herkkä aihe Liettualle, ja Kreml näkee tämän asiana, jolla voidaan provosoida Liettuaa. He kastavat sormeaan tähän narratiiviin ja keksivät uusia tapoja tökkiä tätä haavaa, Nizhnikau sanoo.

ALUN perin jo maaliskuussa julkaistu kirja on herättänyt laajempaa huomiota Baltian maissa viime viikkoina, kertoo riippumaton venäläismedia Meduza.

Liettuan ulkoministeri Kestutis Budrys kutsui teosta Venäjän propagandatyökaluksi ja vertasi sen sanomaa Venäjän presidentti Vladimir Putinin kynäilemään heinäkuussa 2021 julkaistuun esseeseen venäläisten ja ukrainalaisten ”historiallisesta yhteydestä”. Vaikka Putin ei asiaa suoraan silloin sanonutkaan, kirjoitusta pidettiin hänen perustelunaan sille, miksi hän käynnisti laajan hyökkäyksensä Ukrainaan seuraavan vuoden helmikuussa.

Nizhnikaun mukaan Venäjä todennäköisesti tiedosti, että lännessä nähtäisiin yhteys kirjan ja Putinin esseen välillä. Tutkijan mukaan kyseessä on psykologinen operaatio, jolla halutaan painostaa Baltian maita ja kylvää pelkoa. Vastavetona lännessä kannattaa pysyä rauhallisena eikä antaa Venäjälle sitä, mitä se haluaa, Nizhnikau sanoo.

-  Tämä on otettava uutena työkaluna Kremlin työkalupakissa. Kuulemme luultavasti samantyyppisiä kertomuksia Suomen historiasta ja siitä, kuinka Venäjä yrittää kirjoittaa uudelleen Suomen historiaa vastaavaksi hölynpölyksi.

Jotain tällaista on jo nähtykin. Alkuvuodesta Venäjän sotahistoriallinen seura julkaisi näennäistieteellisen ”mustan kirjan” väitetystä suomalaisen ja ruotsalaisen russofobian historiasta, kertoi muun muassa Ilta-Sanomat.

PETAAKO Venäjä propagandallaan mahdollista sotilaallista toimintaa Liettuassa?

-  En usko siihen, mutta Moskova haluaa sinun ajattelevan niin, sanoo Nizhnikau.

Tutkijan mukaan Venäjä haluaa painostaa naapurimaiden päättäjiä hätiköityihin vastareaktioihin, joista voisi olla Venäjälle hyötyä. Toimien suunnitelmallisuutta ei kuitenkaan sovi yliarvioida.

-  Minusta Moskova on kuin kalastaja, joka heittää vesille monia verkkoja. Näissä verkoissa on toki reikiä, mutta niitä pannaan vesille joka suuntaan, ja joskus niillä pyydystetään jotain, joskus ei.

Nizhnikaun mukaan on selvää, ettei Venäjä kykene tällä hetkellä mihinkään sotatoimiin Ukrainan ulkopuolella, ja vaikka Ukrainaan saataisiin aselepo, menisi Venäjältä pitkä aika valmistautua sellaiseen.

-  Emme ole lähellä konfliktia Baltiassa, mutta se ei toki tarkoita, etteikö Moskova haluaisi luoda kuvaa, että sellainen olisi entistä todennäköisempi.