Trumpin ote Yhdysvaltain politiikasta näyttää tällä hetkellä vankalta, arvioi STT:lle Ulkopoliittisen instituutin (Upi) tutkija Maria Lindén.

-  Hän on lähtenyt ennenäkemättömällä tavalla kasvattamaan presidentin valtaoikeuksia ja määrittelemään uusiksi sitä, miten vallan kolmijaossa valta jaetaan eri instituutioiden kesken. — Kongressin republikaanit hyvin pitkälle haluavat myötäillä Trumpia eivätkä käytä haaralleen tarkoitettua valtaa sillä lailla, miten se on (vallan kolmijaossa) ajateltu.

TRUMP on ominut itselleen rahoituspäätösvaltaa, joka lain mukaan kuuluu kongressille. Kongressin republikaanit eivät kuitenkaan ole tätä tontilleen astumista vastustaneet. Monet hallinnon päätökset ovat kuitenkin joutuneet vastatuuleen tuomioistuimissa.

Lindénin mukaan vallan kolmijakoa ja yhdysvaltalaisen demokratian tilaa heikentäisi yhtäältä se, jos konservatiivienemmistöinen korkein oikeus päättäisi puoltaa Trumpia valtaoikeuksiensa laajentamisessa.

Toisaalta vielä vaikeampaan tilanteeseen voidaan päätyä, jos korkein oikeus päättää Trumpia vastaan, mutta Trumpin hallinto ei piittaa päätöksestä.

-  Silloin puhutaan syvästä demokratian kriisistä, jos syntyy tilanne, jossa Trumpin hallinto lähtee kylmästi sivuuttamaan oikeuslaitoksen päätöksiä, Lindén sanoo.

TÄLLAISELLE tilanteelle löytyy vertauskohta Yhdysvaltain historiasta. Yhdysvaltain presidenttinä vuosina 1829-1837 ollut Andrew Jackson jätti tottelematta korkeimman oikeuden päätöstä osana cherokee-intiaanien maaoikeuksia Georgiassa koskenutta konfliktia. Tapaus johti ”kyynelten tienä” tunnettuun intiaaniväestön pakkosiirtoon.

-  Tosiasia on se, että oikeuslaitoksella ei ole minkäänlaisia omia joukkoja, joilla he voisivat näitä päätöksiään toimeenpanna, Lindén sanoo.

Lindénin mukaan Yhdysvaltain demokraattisessa järjestelmässä on ”valtava valuvika”, koska sen suunnittelijat lähtivät oletuksesta, että vallan kolme haaraa kunnioittavat toisiaan ja toistensa päätöksiä.

-  Jos presidentti ei teekään niin, niin sitten puhutaan jonkinlaisesta autokratiasta tai diktatuurista. Sitten ei olla enää demokratiassa mielestäni.

KEHITYSYHTEISTYÖVIRASTO USAID:in sulkemisessa korkein oikeus asettui tilapäisesti Trumpin hallinnon kannalle viime viikolla. Korkein oikeus pysäytti tilapäisesti alemman oikeusasteen hallinnolle antaman määräyksen, jossa USAID:in jäädytettyä rahoitusta käskettiin jatkamaan. Korkeimman oikeuden lopullinen sana asiassa on sanomatta.

Trump on johtanut maata ennen kaikkea presidentin asetuksilla ja määräyksillä, mutta viime viikolla hänen vaikutusvaltansa nähtiin myös kongressin edustajainhuoneessa, joka hyväksyi äänestyksessä niukasti republikaanien budjettisuunnitelman.

Edustajainhuoneen puhemiehen Mike Johnsonin mukaan budjetti sallii heidän toteuttaa presidentin ”Amerikka ensin” -agendaa täysin, ei vain osittain, kertoi CBS News. Republikaanien enemmistö kongressissa on ohut, ja äänestys oli äärimmäisen tiukka. Trump antoi vetoapua soittelemalla viime hetkien puheluita ääntänsä pantanneille republikaaniedustajille, kertoi Politico.

-  Se, että he saavat ylipäätään rivinsä niin suoriksi, että pystyvät saamaan jotain läpi, kertoo siitä, että puolue ei ole täysin halvaantunut omiin erimielisyyksiinsä. Kongressin toiminnassa on ollut jo pitkän aikaa se ongelma, että kumpi tahansa puolue on vallassa kullakin hetkellä, ovat enemmistöt yleensä niukkoja, Lindén sanoo.

NIUKAT enemmistöt ja puolueiden välisen yhteistyön karsastaminen johtavat siihen, että käytännössä kaikki oman puolueen edustajat on saatava lakipakettien tueksi. Republikaaneille tämä on tuottanut ongelmia, koska puolueen äärioikeistolaissiipi kavahtaa kompromisseja jopa oman puolueensa sisällä.

-  He ajattelevat, että periksi antaminen on heikkoutta ja että pitää vain härkäpäisesti ajaa sitä omaa asiaa eikä joustaa yhtään, tutkija sanoo.

Trumpin toinen kausi on jo tuonut monta radikaalia muutosta, joista suurimpia on Yhdysvaltain diplomaattinen täyskäännös Venäjän myötäilijäksi Ukrainan sodassa.

REPUBLIKAANIEN linjamuutos on valtava vanhan polven konservatiivipoliitikoille, jotka vielä muistavat Venäjän Yhdysvaltojen geopoliittisena arkkivihollisena. Toistaiseksi republikaanien sisäinen vastarinta Trumpia kohtaan on kuitenkin julkisuudessa ollut vähäistä.

-  Se vastarinta on hyvin harkittua ja huolellista, koska varmasti republikaaniedustajat ja -senaattorit ovat hyvin tietoisia siitä, että kun joku on asettunut Trumpia vastaan, niin hän on pitänyt huolta, että seuraavissa esivaaleissa joku puolueen sisältä haastaa tämän henkilön ja savustaa hänet ulos, Upin tutkija sanoo.

Avoin vastarinta Trumpille näkyy jääneen pelkästään demokraattien harteille. Vaalitappion haavoja nuolevan oppositiopuolueen johto on toistaiseksi vaikuttanut äänestäjäkuntansa silmissä hampaattomalta ja lannistuneelta. Puolueella ei ole selkeää uuden polven kansallista johtohahmoa, joka toimisi vastavoimana Trumpille.

-  Puolue on nyt vähän pulassa sen suhteen, kuka sitä johtaisi ylipäätään. Tuntuu, että demokraattipuolueessa on pitkän aikaa tehty virheitä presidenttiehdokkaan asettelun suhteen, eikä nuorille nimille ole ollut tilaa kasvaa, Lindén sanoo.

VASTARINTAMIELIALAA on näkynyt tavallisten äänestäjien keskuudessa viime aikoina järjestetyissä kaupungintalotilaisuuksissa, joissa kongressiedustajat kohtaavat oman vaalipiirinsä äänestäjiä. Edustajainhuoneen republikaanipuhemies Johnson suhtautui vähättelevästi mielenilmauksiin ja syytti protestoijia ”demokraattien maksamiksi” mielenosoittajiksi.

-  Tämä on heidän vanha pelikirjansa, jolla he yrittävät maalata kuvan, että Washingtonissa tehty (politiikka) olisi epäsuosittua. Amerikan kansa seisoo tehdyn takana, Johnson sanoi CNN:lle.

Lassi Lapintie/STT