Politiikka

Tutkijalta kiteytys: ”Onhan sekin aktivointia, jos TE-toimiston työntekijä huutaa naama punaisena”

Lehtikuva / Roni Rekomaa
Lehtikuva / Roni Rekomaa
Lehtikuva / Roni Rekomaa

Suomen talouden suhdanteet kääntyivät nousuun jo alkuvuodesta 2016, mutta työllisyysasteen käyrä alkoi osoittaa ylöspäin vasta viime syksynä. Lisäksi työmarkkinoille on pesiytynyt rakennetyöttömyyttä, joka ei häviä itsestään, vaikka paremmat ajat ovat koittaneet.

Suomessa lasketaan olevan rakennetyöttömiä 6–8 prosenttia. Työ- elinkeinoministeriö määrittelee tähän joukkoon muun muassa pitkäaikaistyöttömät, työllistävistä palveluista ulos jääneet työttömät sekä jatkuvasti työllistämispalveluissa olevat.

Palkansaajien tutkimuslaitos käynnisti kevään ennustejaksonsa paneelikeskustelulla, jossa haettiin vastauksia Suomen työllisyyden kuvan kohentamiseksi.

Tutkijat eivät sinänsä ihmetelleet, että työttömyysaste ei seuraa heti suhdanteita. Osastopäällikkö Mikko Spolander valtiovarainministeriöstä huomautti, että kuvio on tuttu aiemmilta ajoilta: vienti vetää ensin, sitten työttömyys alkaa taittua.

Tanskan mallista otettiin yksi elementti ja se oli keppi.

Hallitus on löytänyt työllistämisen aseekseen aktiivimallin, jota on kritisoitu muun muassa siitä, että se tuottaa ”näennäistyöllisyyttä”, koska ihmiset eivät löydä kunnollista työtä.

Tutkimuskoordinaattori Merja Kauhanen Palkansaajien tutkimuslaitokselta korosti, että on liian varhaista sanoa, miten se mahdollisesti parantaa työllisyyttä. Tutkimusprofessori Tuomas Pekkarisen (Valtion taloudellinen tutkimuslaitos) tuomio oli tylympi:

– Vaikutusten arviointi on tehty lähes mahdottomaksi kuten yleensäkin kaikissa uudistuksissa.

Kansanedustaja Ozan Yanar (vihr.) teilasi aktiivimallin – ”outo nimi” – epäoikeudenmukaiseksi tavaksi aktivoida, koska aktivointitoimia ei ole tarpeeksi tarjolla. Siivoaako se tilastoja, siinä on hänen mielestään tutkijoilla työsarkaa.

Pekkarinen arvioi, että malli varmaan toimii kuten sen on haluttukin toimivan. Tällä hän viittasi työn ottamista vastaan heti sanktioiden välttämiseksi.

– Tehokas kiusaaminen varmaan aktivoi nopeammin, mutta työllisyysjaksot todennäköisesti lyhenevät. Jos te-toimiston työntekijä huutaa naamaa punaisena, sekin on aktivointia, hän heitti.

Työttömyysturvan leikkausta piti myös Kauhanen täysin kohtuuttomana, koska rangaistus tulee, vaikka ihminen tekisi kaikkensa.

– Tanskan mallista otettiin yksi elementti ja se oli keppi. Uhkailuvaikutus ei silti toimi kaikilla.

Spolander korosti edes jonkinlaisten askelien ottamisen tärkeyttä, vaikka ne eivät toimisi kaikkien kohdalla.

Ihmiselle täytyy taata tietty aika löytää mieluisa työpaikka.

Jotkut väittävät, että ansiosidonnainen työttömyysturva on pahin este aktiiviselle työnhaulle. Toisaalta sen positiiviseksi puoleksi on laskettu, että sen turvin työnhakijalla on mahdollisuus löytää itselleen sopiva työ.

Paneelin keskustelijat painottivat tasapainoa.

– Ihmiselle täytyy taata tietty aika löytää mieluisa työpaikka, Yanar korosti.

Kauhanen nosti myös esille ansiosidonnaisen ”vakuutusvaikutuksen”: Kun ihmisen elintaso on turvattu, hän voi etsiä omaa osaamistaan vastaavaa työtä.

– Tästä hyötyy yksilö itse, työnantaja sekä koko yhteiskunta.

Pekkarinen piti kaikkea moralisointia haitallisena, kun tasapainoa haetaan. Hän muistutti, että jos ansiosidonnaisen tasoon puututaan liikaa, työtön pakotetaan hakemaan mitä tahansa työpaikkaa – josta hän taas joutuu helpommin työttömäksi.

Työmarkkinoille on entistä vaikeampi päästä, jos on niiltä pitkään pois.

Perustulo on vihreiden vastaus työttömyyden – myös rakennetyöttömyyden – katkaisemiseksi. Yanarin mielestä se helpottaisi tietä työttömyydestä työhön. Hän ei yhtynyt kritiikkiin, että ilmainen raha hyödyttäisi vain niitä, joilla menee ennestäänkin suhteellisen mukavasti.

– Hyöty tulisi esimerkiksi siitä, että perustulo helpottaisi osa-aikatyön vastaanottamista, ja se jo itsessään aktivoisi työnhakuun.

Yanar painotti, että samalla pitäisi estää syrjäytymisen periytymistä muun muassa nuorisotakuulla ja etsivällä nuorisotyöllä. Hän pettyi hallituksen kokeiluun, jonka piiriin pääsi vain työttömiä, ei esimerkiksi freelancereita. Laajemmalla kirjolla olisi nähty paremmin kokeilun vaikutukset.

Hän pisti toivonsa seuraavaan hallitukseen perustulon toteutuksessa.

Tutkijat näkivät perustulossa monia kysymysmerkkejä. Kauhanen pelkäsi, että työpaikkojen tarjonta voisi vääristyä, kun markkinat olisivat väärällään matalapalkkaisia töitä. Lisäksi sen vaikutuksista verotukseen ei tiedetä vielä tarpeeksi.

Smolander huomautti, että perustulon valinnut valitsee aika niukan elämän, ja sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia.

– Työmarkkinoille on entistä vaikeampi päästä, jos on niiltä pitkään pois.

Perustulolla on haluttu vähentää tukien verkkoa. Pekkarinen huomautti, että elämäntilanteen muuttuessa saattaa käydä kuitenkin niin, että ihminen joutuu taas entistä hullumpaan tukiviidakkoon.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 41 Demokraatti
TIEDUSTELULAIN ABC - Mitä tavallisen ihmisen pitää tietää?
LÄHIÖELÄMÄÄ - Selma Vilhunen teki rosoisen nuoriselokuvan
TARJA HALONEN - YK:n tulisi toimia pienemmällä budjetilla
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat


Uusimmat