– Hiilidioksidivero täydentäisi tai korvaisi päästökauppaa, sanoo hanketta vetänyt tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta Etlasta.

Hiilivuoto tarkoittaa karkeasti sitä, että EU:n ulkopuoliset tuottajat välttyvät päästökaupan rasituksilta, jolloin päästöjä aiheuttavaa teollisuutta siirtyy EU:n ulkopuolelle.

Hiilidioksidivero taas suuntautuisi tuotteisiin tasapuolisesti niiden valmistuspaikasta riippumatta.

Tutkijaryhmän tehtävänä oli analysoida EU:n budjettirahoitusta. Etlan tutkijoiden lisäksi ryhmään kuului tutkijoita Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta Vattista.

Hän varoittaa kuitenkin, että kulutukseen perustuvan verotuksen vaikutuksia on vaikea arvioida täsmällisesti. Tähän mennessä tehdyt arviot vaihtelevat huomattavasti.

Raportti on vastaus Italian entisen pääministerin ja EU-komissaarin Mario Montin johtaman työryhmän analyysille EU:n budjettirahoituksen uudistamiseksi.

Tutkijaryhmän toisen keskeisen esityksen mukaan EU:n olisi harmonisoitava yhteisöverot ja edistettävä herkästi maasta toiseen liikkuvien voittojen verottamista. Sekä ympäristö- että yhteisöveroille olisi asetettava alaraja.

– Yritysten sijaintipäätökset ohjautuvat veroasteiden mukaan, Valkonen sanoo.

Alarajan asettaminen hillitsisi verokilpailua. Eräät EU:n jäsenmaat yrittävät houkutella yrityksiä sijoittumaan alueelleen huomattavan alhaisilla yhteisöverokannoilla.

Valkonen korostaa, ettei EU:lle olla antamassa verotusoikeutta. Kyse on EU:n rahoituksen yksinkertaistamisesta.

Nykyisin EU saa varansa enimmäkseen jäsenmaiden bruttokansantuotteisiin ja arvonlisäveroihin perustuvista jäsenmaksuista. Tutkijaryhmä esittää, että tulevaisuudessa EU saisi osan jäsenmaiden keräämistä veroista omiksi varoikseen.

Tutkijoiden laskelmien mukaan Suomen suhteellinen maksuosuus alenisi, jos nykyiset arvonlisäveroon perustuvat jäsenmaksut ja maakohtaiset korjaukset poistettaisiin.

Tarkempia arvioita Suomen maksuosuudesta ei kuitenkaan voida antaa, koska yhteisöveropohjaa ja ympäristöveroja koskevat yksityiskohdat eivät ole tiedossa.

EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvien suomalaisten laitosten päästöt supistuivat viime vuonna, kertoo Energiavirasto.

Päästöt vähenivät 25,1 miljoonaan tonniin toissa vuoden 27,2 miljoonasta tonnista. Päästöjen kehitykseen vaikuttavat muun muassa säästä johtuvat vaihtelut lämmitysenergian kysynnässä sekä pohjoismainen vesitilanne.

Paukkupakkasilla käyttöön otetaan paljon päästöjä aiheuttavia hiilivoimaloita. Hyvänä vesivuonna käytetään puolestaan paljon päästötöntä vesivoimaa.

Uusiutuvien polttoaineiden käyttö päästökauppasektorilla kasvoi viime vuonna noin 4,6 prosenttia. Sen sijaan kivihiilen, maakaasun ja turpeen kulutus laski toissa vuodesta.

Päästöt laskivat Suomessa jyrkästi vuoteen 2015 saakka, minkä jälkeen seurasi hyppäys ylöspäin. Tammikuussa 2016 tehtiin kaikkien aikojen ennätys sähkönkulutuksessa. Viime vuonna palattiin laskevalle käyrälle.

Päästöoikeuksien hinnat ovat olleet pitkään alamaissa, mutta niiden ennustetaan nousevan päästöoikeuksien mitätöinnin myötä.